Etsiessämme keinoja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi sovelsimme tunnettua organisaatiopsykologian käsitettä – työn tuunausta – korkeakouluopintoihin. Tutkimuksemme tulosten mukaan opiskelijat, jotka hyödynsivät aktiivisesti sosiaalisia ja rakenteellisia resursseja sekä sovittivat opintonsa omiin kiinnostuksen kohteisiinsa, olivat vahvemmin kiinnittyneitä opintoihinsa. Lisäksi opiskelijat, jotka omaksuivat itsenäisemmän lähestymistavan opintoihinsa ja pyrkivät vähentämään opintoihin liittyvää emotionaalista kuormitusta, olivat harvemmin uupuneita opintoihinsa. Opintojen tuunaaminen on toimiva työkalu opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä, ja sitä on syytä tukea.
Tuunaus ei ole vain työelämää varten
Opiskelijoiden lisääntynyt ahdistus- ja uupumusoireilu on herättänyt huolta koronavuosien jälkimainingeissa. Onkin tärkeää löytää uusia tapoja heidän resilienssinsä vahvistamiseksi. Yksi hyödyllinen työkalu löytyy työn tuunaamista koskevasta tutkimuskirjallisuudesta. Tuunaamisella tarkoitetaan työn itsenäistä muokkaamista, jonka avulla työntekijät voivat sovittaa työnsä paremmin omiin mieltymyksiinsä, motiiveihinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa (Tims ym., 2012, s. 173). Lähemmin tarkasteltuna työn tuunaus koostuu neljästä osa-alueesta: rakenteellisten resurssien lisäämisestä (pyrkimys itsenäiseen työskentelytapaan ja oman asiantuntemuksen kehittämiseen), liiallisten vaatimusten vähentämisestä (pyrkimys työhön liittyvän emotionaalisen kuormituksen vähentämiseen), sosiaalisten resurssien lisäämisestä (pyrkimys tuen ja palautteen saamiseen) ja haasteiden lisäämisestä (pyrkimys uusien haasteiden löytämiseen). On syytä huomata, että työn tuunaaminen ei liity vain työtehtäviin tai niistä suoriutumiseen; kyse on sopivan tasapainon löytämisestä työn vaatimusten ja henkilökohtaisten tarpeiden välillä. Yli vuosikymmenen jatkuneet kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että työn tuunaus vahvistaa työhyvinvointia.
Myös korkeakouluopintojen tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet tuunauksen mahdollisuuksista – opiskelun ja työelämän vaatimukset kun ovat pitkälti samankaltaisia esimerkiksi itseohjautuvuuden näkökulmasta katsottuna. Viimeaikaiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että myös opintojen tuunaaminen on yhteydessä opiskelijoiden parempaan hyvinvointiin.
Omassa tutkimuksessamme pyrimme selvittämään, onko opintojen suunnittelu yhteydessä hyvinvointiin sekä avoimen että tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimme hyvinvointia kahdesta näkökulmasta, sekä opintoihin kiinnittymisen että uupumuksen kautta. Opintoihin kiinnittyminen ilmenee energisyytenä, omistautumisena ja opintoihin uppoutumisena. Opintoihin liittyvä uupumus puolestaan viittaa opiskelumotivaation menetykseen ja kyynisyyteen, uupumiseen opiskelun vaatimusten vuoksi sekä tunteisiin omasta riittämättömyydestä opiskelijana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opintoihin kiinnittyminen vaatii tuekseen riittäviä resursseja, ja että liian vaativat opinnot ruokkivat uupumusoireita. Opintojen tuunaus voi siis auttaa tasapainottamaan opiskelun resursseja ja vaatimuksia itselle sopivalla tavalla.
Opintojen tuunaaminen tukee opiskelijoiden hyvinvointia
Tutkimukseemme osallistui 261 avoimen yliopiston opiskelijaa ja tutkinto-opiskelijaa Helsingin yliopistosta. Aineisto kerättiin kahdella verkkokurssilla vuosina 2020 ja 2022. Suurin osa vastaajista identifioitui naisiksi (82 %). Useimmat vastaajat pitivät mahdollisuuksiaan opintojen tuunaamiseen hyvinä, olivat melko vahvasti kiinnittyneitä opintoihinsa ja raportoivat suhteellisen lieviä uupumusoireita opintoihin liittyen. Avoimen yliopiston opiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden välillä ei ollut eroja opintojen tuunaamisen yleisyydessä. Emme myöskään löytäneet eroja vuosina 2020 ja 2022 tutkimukseen osallistuneiden välillä.
Keskeisin havaintomme oli, että mitä enemmän opiskelijat tuunasivat opintojaan kaikilla neljällä aiemmin mainitulla osa-alueella, sitä vahvemmin he olivat kiinnittyneitä opintoihinsa. Rakenteellisten resurssien lisääminen ja liiallisten vaatimusten vähentäminen näyttivät myös auttavan opinnoissa koettua uupumusta vastaan. Sosiaalisten resurssien lisääminen ja opiskelun haastavuuden lisääminen eivät kuitenkaan näyttäytyneet yhtä tehokkaina välineinä uupumusoireilun vähentämiseksi.
Tuetaan tuunaamista, ei vain odoteta sitä
Tutkimustuloksemme heijastelevat viimeaikaisten kansainvälisten tutkimusten viestiä: meidän tulisi ymmärtää paremmin opiskelijoiden ja heidän opintojensa yhteensopivuuden merkitys. Opintojen tuunaamisesta ei kuitenkaan tule muodostua jälleen yhtä vaatimusta opiskelijoiden harteille sälytettäväksi. Kuten Samuli Hietala Nyyti-blogikirjoituksessaan (2.5.2024) totesi, opiskelijoiden pahoinvointi ei ole vain yksilötason, vaan myös systeemisen tason ongelma. Tämä tulee muistaa myös tutkimuksemme tuloksia tulkitessa. On mahdollista, että paremmin voivilla opiskelijoilla on enemmän energiaa opintojensa aktiiviseen tuunaamiseen. Opintojen itsenäistä muokkaamista ei voida odottaa, jos jo tavanomaisen opinto-ohjelman noudattaminen aiheuttaa päivittäisiä vaikeuksia.
Tästä pääsemmekin opintojen tuunaamisen mahdollistamiseen ja tukemiseen. Itseohjautuvuuden merkitys on vahvistunut suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, mutta kehityssuunta ei palvele kaikkien opiskelijoiden tarpeita. Lisäksi paineet nopeaan valmistumiseen voivat heikentää opiskelijoiden autonomiaa silloinkin, kun heillä olisi taitoja ja voimavaroja opintojensa tuunaamiseen. On myös syytä nostaa esiin, että opiskelijatoverien tuen hyödyntämistä kartoittaneet kysymykset eivät toimineet aineistossamme yhtenä tuunaamisen ulottuvuutena. On mahdollista, että tutkimuksen osallistujat eivät kokeneet, että toisilta opiskelijoilta voisi saada palautetta. Voi myös olla, että heidän opetusohjelmansa tai ympäröivä akateeminen kulttuuri eivät tue tällaisia opintojen tuunaamisen muotoja. Opiskelijayhteisöt voivat tarjota kovasti kaivattua kuulumisen kokemusta ja toimia yksinäisyyden vastavoimana (ks. myös Nyyti-blogit 20.11.2023 / Lindberg ja 20.9.2023 / Rutanen & Tuuttila). Tarvitaankin lisää tutkimusta sosiaalisen vuorovaikutuksen asemasta korkeakouluopinnoista: miten se koetaan, ja miten sitä hyödynnetään.
Tällä välin haluamme nostaa esiin korkeakouluopettajien keskeisen roolin. Tutkimuksemme täydentää kasvavaa tutkimuskirjallisuutta, jonka mukaan opintojen tuunaamista kannattaa tukea mahdollisuuksia antamalla ja esimerkkejä tarjoamalla. Näin opiskelijoita voidaan auttaa saavuttamaan tavoitteensa, hyödyntämään vahvuutensa ja voimaan hyvin opinnoissaan.
Lähteet:
Tims, M., Bakker, A. B., & Derks, D. (2012). Development and validation of the job crafting scale. Journal of Vocational Behavior, 80(1), 173-186.
Körner, L. S., Mülder, L. M., Bruno, L., Janneck, M., Dettmers, J., & Rigotti, T. (2022). Fostering study crafting to increase engagement and reduce exhaustion among higher education students: A randomized controlled trial of the STUDYCoach online intervention. Applied Psychology: Health and Well‐Being.
Työterveyslaitoksen tarjoamaa tutkimustietoa työn tuunaamisesta: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu/tyon-tuunaaminen