3 syytä, miksi leikkauksia järjestöavustuksiin tulee kohtuullistaa

3.2.2025

Petteri Orpon hallitus on vuoden 2024 kehysriihessään päättänyt mittavista leikkauksista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksiin. Vuonna 2024 avustuksia jaettiin järjestöille 384 miljoonaa euroa ja suunnitelman mukaan avustussumma tulee olemaan vuonna 2027 253 miljoonaa euroa. Järjestöjen avustuksista ollaan leikkaamassa siis yli kolmannes.

Me järjestötoimijat olemme aktiivisesti viestineet leikkausten kohtuuttomuudesta, mutta nyt olemme saaneet viestimme tueksi myös kansalaisten äänen. Järjestöt teettivät E2 Tutkimuksella edustavan kansalaiskyselyn, jonka tuloksista voidaan nostaa 3 syytä, miksi leikkauksia järjestöavustuksiin tulee kohtuullistaa:

1. Suomalaiset eivät tue leikkauksia
   Järjestöt ovat viestineet päättäjille, että näin massiiviset leikkaukset tulevat pitkällä aikavälillä kalliiksi. Leikkaukset tulevat lisäämään painetta ja kustannuksia julkiselle sektorille, heikentämään ennaltaehkäisevää työtä ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten saama tuki heikkenee. Kansalaiset tuntuvat olevan samaa mieltä, sillä neljä viidestä suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusta huonona leikkauskohteena.
2. Leikkaukset heikentävät hyvinvointiyhteiskuntaa
   Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi järjestöt tekevät myös työtä kansalaisten yhteenkuuluvuuden, yksinäisyyden vähentämisen ja demokratian ylläpitämisen puolesta. Järjestötyön voidaan katsoa hyvin laajasti vahvistavan hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Tämän myös kansalaiset tunnistavat, sillä lähes 80 prosenttia kansasta kokee järjestöleikkausten nakertavan hyvinvointiyhteiskuntaa.
3. Järjestöjen työtä arvostetaan
   Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työllä on vahva kansan arvostus takanaan. Jopa 90 prosenttia suomalaisista arvostaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä. Samassa tutkimuksessa havaittiin myös, että 89 prosenttia arvioi sosiaali- ja terveysjärjestöjen olevan ihmisten hyvinvoinnin puolella.

Nyyti ry:n toiminnan kannalta leikkausten toteuttaminen suunnitellulla tavalla vaurioittaisi merkittävästi Nyyti ry:n työtä opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseksi. Opiskelijoiden mielenterveystilanne on tuoreen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan edelleen huolestuttava. Todetut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat edelleen lisääntyneet, mielenterveyspalveluja tarvitsevista suurin osa kokee saaneensa niitä riittämättömästi ja sosiaalinen ahdistuneisuus on lisääntynyt huomattavasti . Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen ei ole nyt oikea leikkauskohde.

Kokonaisuudessaan suomalaiset ja järjestöt pitävät avustusleikkauksia virheenä. Avustusleikkausten kohtuullistamiselle pitää etsiä mahdollisuuksia. Seuraava mahdollisuus on kevään puoliväliriihi, jolloin hallitus tarkentaa omia talouspoliittisia linjauksiaan.