Monet ajattelevat, että kiusaaminen on perus- ja toisen asteen ongelma oppilaitoksissa. Kiusaaminen tai kiusatuksi joutuminen ei ole kuitenkaan mikään kalenterimerkintä, joka loppuu silloin, kun opiskelija siirtyy korkeakouluun tai työelämään. Vuonna 2016 KOTT-tutkimuksen mukaan korkeakouluopintojen aikana kiusaamisen kohteeksi joutuu 7,5% opiskelijoista. (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016)
Kiusaamisesta puhuttaessa merkittävää on aina henkilön oma kokemus. Tulkitsemme tilanteita hyvin eri tavalla emmekä voi tietää toisen kokemuksista ja taustoista. Hyvä muistisääntö onkin, että älä koskaan oleta, että joku toinen kokee asian samoin kuin sinä. Tästä syystä onkin tärkeää, että korkeakouluissamme olisi sellainen ilmapiiri, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa. Joko jälkikäteen tai paikan päällä. Omasta mielestäsi hauska läppä vaikkapa opiskelukaverin heikommasta koulumenestyksestä voi tuntua toisesta todella loukkaavalta ja pahalta.
Millaista kiusaamista korkeakoulussa tapahtuu?
Korkeakouluissa kiusaaminen on esimerkiksi opintojen vähättelyä tai nolaamista, henkilökohtaisten ominaisuuksien pilkkaamista tai verbaalista hyökkäämistä. Myös ulkopuolelle jättäminen on kiusaamista. Korkeakoulussakin voi kiusaamista esiintyä myös koulun henkilökunnan taholta. Tällöin kiusaaminen on useimmiten opintoihin liittyvää perusteetonta arvostelua tai vähättelyä.
Kiusaamisella on monia vaikutuksia. Sillä on yhteys muun muassa masentuneisuuteen, yksinäisyyden tunteeseen sekä luottamukseen muita ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi ulkopuolelle jättäminen voi jättää kiusattuun syvät arvet, jotka näkyvät muun muassa siinä, ettei hän hakeudu sosiaalisiin tilanteisiin ja on epävarma sekä tuttujen että tuntemattomien ihmisten seurassa. Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, miten itse toimii tai miltä tuntuu, jos joutuu kiusatuksi tai näkee kiusaamistilanteen sivusta. Jähmetynkö? Pakenenko? Hyökkäänkö?
Miten toimia kiusaamistilanteessa?
Jos joudut itse kiusatuksi ja pystyt keskustelemaan kiusaajan kanssa:
– Kerro minkälainen käyttäytyminen tuntuu epämiellyttävältä
– Pyydä kiusaajaa lopettamaan
– Pyydä keskusteluun kaveri tueksi, jos et halua tehdä sitä yksin
– Selvitä kenelle omassa korkeakoulussasi voit ilmoittaa kiusaamisesta
Jos näät kiusaamistilanteen:
– Mene kiusatun tueksi – vaikka kysymällä, että mitä kuuluu
– Pyydä tarvittaessa kiusaajaa lopettamaan
– Ilmoita havaitsemastasi kiusaamisesta eteenpäin – yksin tai yhdessä kiusatun kanssa
Parastahan olisi, ettei kiusaamista tapahtuisi ollenkaan. Mutta miten siihen päästään? Tarvitaan asennemuutos, turvallinen opiskeluympäristö, lämminhenkinen korkeakouluyhteisö, toimiva häirintäyhdyshenkilökonsepti sekä paljon keskustelua ja koulutusta kiusaamisesta. Me jokainen voimme vaikuttaa siihen, että kiusaaminen omissa yhteisöissämme vähenee.
To do -lista, meille jokaiselle
1. Ajattele tilanteita myös muiden näkökulmasta
2. Ole ystävällinen ihan jokaiselle
3. Ole se, joka pyytää ryhmätyöhön juuri häntä, jota ei yleensä pyydetä
4. Riko kiusaamisrakenteita ja -rutiineja
5. Keskustele kiusaamisesta yhteisössäsi
6. Puutu kiusaamiseen, kun havaitset sitä
Vastaa