Myötätuntomentoroinnilla tukea opiskelijan henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun

15.12.2023

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi on viime vuosien aikana noussut huolenaiheeksi yhteiskunnassamme ja moni opiskelija kärsii mm. yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista. Tukeakseen opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista Nyyti ry:ssä on kehitetty myötätuntomentoroinnin toimintamalli, jonka toteutukseen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa osallistuin vertaisohjaajana keväällä 2023. Myötätunto aiheena tuntui itsestäni jo heti alussa tärkeältä ja innostavalta, joten päätin tehdä myös opinnäytetyöni ko. tematiikkaan liittyen.

Opinnäytetyöni nimi ”Opiskelijoiden kokemuksia myötätuntomentoroinnin prosessiin osallistumisesta osana toimintaterapeutin opintoja” kertookin jo hyvin työni sisällöstä. Kevään kokoonpanossa meitä toimi yhteensä seitsemän toimintaterapian opiskelijaa myötätuntomentoreina aiheesta kiinnostuneille korkeakouluopiskelijoille. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli saada tietoa, miten opiskelijat kokivat myötätuntomentoroinnin toimintamallin soveltuvan osaksi opintojaan sekä, miten he kokivat sen hyödyttäneen toimintaterapian ammattilaiseksi kehittymisessä.

Myötätuntomentorointi on vertaisryhmätoimintaa, jossa opiskelijat tutustuvat yhdessä myötätunnon ja itsemyötätunnon rooliin elämässä ja opinnoissa, sekä vahvistavat myötätuntotaitojaan. Ryhmiä ohjaavat tehtävään perehdytyksen saaneet vertaisohjaajat – eli myötätuntomentorit. Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa keväällä 2023 osana toimintaterapiaopintoja, yhteistyössä Nyytin kanssa.

Opinnäytetyöni tulokset osoittivat, että myötätuntomentorointi edisti sekä opiskelijoiden henkilökohtaista että ammatillista kasvua. Tulokset tukevat ajatusta, että myötätuntoa edistävän toimintamallin olisi tärkeää sisältyä osaksi toimintaterapeutin opintoja, mikä tukisi edelleen työssä tarvittavia keskeisiä taitoja. Tässä blogissa pyrin tarkastelemaan saatuja tuloksia sekä nostamaan esiin myötätunnon ja itsemyötätunnon tärkeyttä osana sosiaali- ja terveysalan opetusta.

Myötätuntomentorointi lisää ymmärrystä myötätunnon merkityksestä ja laajuudesta

Myötätunto on aiheena hyvin laaja ja moniulotteinen. Kirjallisuutta sekä kansainvälistä tutkimustietoa aiheesta löytyy todella paljon. Yllättävää olikin, kuinka paljon maailmalla on tutkittu myötätunnon hyvinvointivaikutuksia sekä itsemyötätunnon merkitystä mm. masennuksen ja työuupumuksen ehkäisijänä. Suomessa myötätunnon tutkimus sen sijaan on ollut vähäisempää. Opinnäytetyöni tulokset osoittivat, että myötätuntomentorointiin osallistuneet opiskelijat kokivat ymmärryksensä lisääntyneen juuri myötätunnon laajuuden suhteen. Opittiin, että myötätunnon merkitystä voidaan tarkastella niin ihmisryhmien, kulttuurien, luonnon kuin koko maailman laajuisestikin sekä monissa eri tilanteissa ja yhteyksissä.

Myötätunnon ja itsemyötätunnon harjoittaminen erilaisten keskustelu- ja mindfulness-harjoitteiden avulla koettiin lisänneen ymmärrystä myötätunnon merkityksestä omalle ja kanssaihmisten hyvinvoinnille. Myötätuntomentorointiin osallistumisen myötä myötätunnon koettiin jääneen ikään kuin pysyvämmin omaan ajatteluun ja toimintatapoihin. Mentoroinnin päätyttyäkin myötätunnon koettiin edelleen kulkevan mukana ajatusten ja tunteiden tasolla jokapäiväisissä kohtaamisissa. Opiskelijat myös oppivat, että ihan jokainen pystyy lisäämään myötätuntoisuutta omaan elämäänsä niin halutessaan.

Eri myötätunnon tutkijat näkevät myötätunnon olevan enemmän kuin empatiaa. Siihen nähdään sisältyvän pysähtyminen, läsnäolo ja aktiivinen toiminta muiden hyväksi sekä halu auttaa. (Seppälä 2016; Paakkanen 2022.) Myötätunto on myös enemmän kuin vain tunnetta; se on taito, joka vaatii tietoisuutta ja tunneyhteyttä (Pessi & Martela 2017). Tutkielmaani osallistunut opiskelija sanoitti myötätunnon olevan suvaitsevaisuutta, erilaisuuden huomaamista ja sen hyväksymistä. Toimintaterapian koulutuksessa ja työssä myötätunto onkin avainasemassa terapiaprosessin onnistumisen kannalta, jotta empaattinen, kuunteleva ja asiakkaan kuntoutumista tukeva vuorovaikutussuhde pääsee rakentumaan. Myötätuntotaitojen harjaannuttaminen on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka työskentelevät usein haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa.

Itsemyötätunto opiskelijan ja ammattilaisen hyvinvoinnin tukena

Myös itsemyötätunto on yhtä tärkeää kuin myötätunto muita kohtaan. Itsemyötätunto mm. auttaa ammattilaisia käsittelemään työstä aiheutuvaa stressiä, uupumusta ja tunnekuormitusta (Neff 2021). Erityisesti myötätuntouupumus on riski ihmisläheisillä aloilla, joten itsemyötätunnon vahvistaminen on keskeistä ammattilaisen oman jaksamisen kannalta. Tutkielmaani osallistuneet opiskelijat kokivat myötätuntomentoroinnin lisänneen tietoisuuttaan itsemyötätunnon merkityksestä oman jaksamisen suhteen.

Aikaisemmin on ehkä ollut voitolla se sellainen suorittamisen mentaliteetti, että nyt vaan äkkiä ja ihan viimeisen päälle pitää tehdä kaikki ja sitten tuli vähän silleen, että niinku vähemmälläkin pärjää ja vähemmälläkin voi olla ihan tosi hyvä.

Myötätuntomentorointiin osallistumisesta opiskelijat kokivat saaneensa vahvistusta myös toimintaterapeutin ammatissa vaadittaviin taitoihin, kuten vuorovaikutus- ja ryhmänohjaajataitoihin. Opiskelijat tunnistivat myötätunnon merkityksen ja tärkeyden monissa työhön liittyvissä toiminnoissa sekä asiakas- ja vuorovaikutustilanteissa. Kokemus myös auttoi opiskelijoita kohtaamaan haastaviakin tilanteita ja tunteita, joita tulevassa työssäkin varmasti tulee vastaan. Myötätuntoisuuden nähtiin kuuluvan olennaisena ja merkityksellisenä taitona toimintaterapeutin työhön ja teeman ympärille pysähtymisen todella tärkeänä tulevaa ammattia ajatellen.

Tämmöinen kokonaisuus olisi ihan hyvä olla kaikilla toimintaterapiaopiskelijoilla, että vaikkei se olisikaan ehkä välttämättä se ryhmän vetäminen, mutta tämän teeman ympärille pysähtyminen olisi todella tärkeää.

Lähdin itsekin mukaan myötätuntomentorointiin innostuneena, sillä henkilökohtaisesti koen erittäin tärkeänä myötätuntoa ja inhimillistä kohtaamista painottavan osaamisen etenkin sosiaali- ja terveysalalla. Aiemmin olen ajatellut, että näitä taitoja joko ihmisellä luonnostaan on, tai sitten ei. Tämän prosessin myötä on tullut vahvistusta siihen, että myötätuntotaitoja todellakin voi oppia. Mielestäni myötätunto-osaamisen tulisi jopa olla edellytyksenä valmistuessa sosiaali- ja terveysalan ammattiin ja näiden taitojen vahvistaminen jo opintojen aikana tukisi ammatillisen identiteetin ja työelämätaitojen kehittymisen lisäksi myös opinnoissa jaksamista. Näkisin myös, että vahvistamalla läsnäolotaitoja ja kykyä pysähtyä aidosti kuuntelemaan ja kohtaamaan muut ihmiset, on merkittävä rooli sekä asiakkaiden että koko työyhteisön hyvinvoinnille.

Nellin opinnäytetyöhön voin tutustua kokonaisuudessaan Theseuksesta.