Opiskelijan ajatuksia ja tunteita takaisin opintoihin paluusta – ei kenenkään ja kuitenkin niin monen tarina

30.9.2020

Osalle korkeakouluopiskelijoista tulee tilanne, jossa opinnot on jätettävä joksikin aikaa kokonaan tauolle. Vielä useammin opiskelija sinnittelee opinnoissaan pystymättä kuitenkaan suorittamaan täysimääräisesti suunnittelemiaan opintoja. Opiskelijoiden sairauslomat opinnoista ovat vähitellen lisääntyneet, kun tietoisuus sairauslomalle jäämisen mahdollisuudesta on tavoittanut opiskelijoita.

Jaksamisen vaikeudet, sosiaalisen tuen puute sekä erilaiset mielenterveyden haasteet ovat keskeisiä syitä opinnoista tauolle jäämisen taustalla. Näihin syihin liittyy usein voimakkaan kielteisiä ajatuksia ja tunteita, jotka ohjaavat opiskelijan valintoja ja toimintaa.

Seuraavassa pyrimme rakentamaan yhdenlaisen kuvan siitä, mitä opinnoista tauolle jäänyt opiskelija voi käydä läpi päättäessään palata opintoihin.

Ensiajatuksia ja tunteita

”Selviänkö opinnoistani?”
”En uskalla kysyä…”
”Onko kaikki erilaista? ”
”Mistä aloitan? ”
”Ja hei, älkää pliis kysykö multa mitään. ”

Opintoihin palaava voi tuntea jännitystä, epävarmuutta, häpeääkin. Mielenterveyden ja jaksamisen haasteisiin liitetään edelleen leimallisesti ajatuksia heikkoudesta, huonommuudesta ja pärjäämättömyydestä.

Selviteltävää riittää

Opiskelija etsii tarvittavia lomakkeita korkeakoulun sivuilta, ottaa yhteyttä opettajiin ja odottaa vastauksia sähköposteihin. Hän taistelee verkkoalustojen ja uusien teknisten välineiden kanssa. Hän selvittää aiempien opintojen yhteensopivuutta muuttuneiden tutkintovaatimusten kanssa. Hän pyytää vaihtoehtoisia suoritustapoja kesken jääneille suorituksille, ja mahdollisuuksia täydentää aiempia osasuorituksiaan. Hän selittelee omaa poissaoloaan, sillä hän kuulee liian usein kysyttävän ”Hei, minä vuonna sä aloititkaan?”

Motivoivan keskustelun tarve

”Olen ollut huonossa jamassa, mutta nyt haluan jatkaa opiskelua.”
”Kykenen opiskelemaan, kunhan saan tehdä opintoja omassa tahdissa ja saan tukea.”

Itseä motivoivat lauseet ovat hyvä alku opintoihin paluussa, mutta niiden lisäksi tarvitaan tukea ja vahvistusta myös toiselta. Yksilöllinen keskustelu ja opintojen räätälöinti omaan tilanteeseen olisi tarpeen. Usein opiskelija haluaisi käydä opinnoistaan keskustelun jonkun jo tuntemansa opettajan tai ohjaajan kanssa, johon kanssa hänelle on syntynyt hyvä yhteistyösuhde. Opettajan tekemä uudelleenohjaus opintoneuvonnan pikakäynnille tai muulle vieraalle ihmiselle voi tuottaa opiskelijalle kokemuksen siitä, että on pyytänyt kohtuuttomia ja on vaivaksi. Herää kysymys, kenen tehtäviin kuuluu suunnitella opintoihin palaavan kanssa asteittaista paluuta tauolta opintoihin.

YTHS on ottamassa käyttöön opiskelijaterveysneuvottelujen mallin, jossa hyödynnetään työterveyshuollosta tuttua kolmikantamallia. Opiskelija, opiskeluterveydenhuollon henkilö ja korkeakoulun edustaja tekevät yhdessä suunnitelman siitä, miten opintoihin paluu sujuu opiskelukykyä tukien. Opintojen mitoittaminen omien voimien mukaan on haaste, sillä siihen ei korkeakouluissa useinkaan ole olemassa valmista mallia tai rakennetta. 1.1.2015 voimaan tulleen muutoksen jälkeen sairauspäivärahalla on voinut opiskella vähäisissä määrin, mikä mahdollistaa asteittaisen paluun opintoihin arvokkaita opintotukikuukausia käyttämättä.

Muutoksia askel kerrallaan

”Rutiiniin palaaminen. Jaksaako joka päivä opiskelua, kun ei ole enää tottunut siihen.”

Opintoihin palaaminen ja uudelleen orientoituminen opiskeluun on aina elämänmuutos.

Uupunut tai mieleltään sairastunut voi kokea haastavaksi sen, ettei enää pysty samanlaisiin opiskelutapoihin tai -tahtiin kuin ennen sairastumista. Oma opiskelijaidentiteetti, millainen opiskelija minä olen, on löydettävä uudelleen. On hyväksyttävä, että opiskeluarkeen tulee mukaan toipuminen, jolle on annettava aikaa.

Takaisin opiskeluyhteisöön

Toipumisessa keskeistä on yhteys toisiin ihmisiin. Vastavuoroisuus, toistemme tukeminen, hyväksyntä ja vertaisuus ovat tärkeitä. Nämä asiat nousevat tärkeiksi opiskeluyhteisöjen arjen kohtaamisissa. Opintoihin palaava voi olla tilanteessa, että kontaktit opiskeluyhteisöön on rakennettava alusta asti uudelleen. Takaisin opintoihin -vertaismentoroinnissa keskeiseksi onkin noussut opintoihin palaavan tarve saada palaamisen tueksi toinen opiskelija, jonka kanssa yhdessä ottaa askelia takaisin kohti opiskeluyhteisöä.