#PuhutaanKiusaamisesta: Opiskeluyhteisön haasteiden ratkaiseminen OpintoVartu-mallin avulla

26.3.2019

Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston hyvinvointipalveluista hyvinvoinnin kehittämispäälikkö Ismo Saariota sekä hyvinvointisuunnittelija Anu Mäkelää. Saario ja Mäkelä toimivat myös OpintoVartu-mallin yhdyshenkilöinä.

Turun yliopistossa halutaan turvata jokaiselle opiskelijalle oikeus häiriöttömään ja hyvinvointia ylläpitävään opiskeluun. Opiskelijan hyvinvointi syntyy hyvin toimivassa yhteisössä tasapainoisen ja sujuvan arjen seurauksena. Kuitenkin opiskelijoiden elämää voivat koskettaa myös monet haasteet. Joskus nämä tilanteet ovat sellaisia, joissa opiskelija on joutunut kiusaamisen kohteeksi. ”Kiusaamisesta puhuminen on tärkeää, sillä ilmiön näkyväksi tekemisen kautta luodaan kulttuuria, jossa epäasiallisen käyttäytymisen piirteistä ja puuttumisen keinoista ollaan entistä tietoisempia. Tämä ehkäisee ei –toivottua käyttäytymistä. Turun yliopistossa on nollatoleranssi epäasialliseen käytökseen”, kertovat Ismo Saario ja Anu Mäkelä Turun yliopiston hyvinvointipalveluista.

Kiusaamisesta puhuminen on tärkeää, sillä ilmiön näkyväksi tekemisen kautta luodaan kulttuuria, jossa epäasiallisen käyttäytymisen piirteistä ja puuttumisen keinoista ollaan entistä tietoisempia.

Tärkeintä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on luoda sellaista luottamuksen ilmapiiriä, jossa kynnys epäkohtien esille nostamiseen on mahdollisimman matala. Lisäksi asiaa tulisi pitää esillä yleisellä tasolla esimerkiksi johdon linjausten ja aiheeseen liittyvien koulutusten kautta. Turun yliopistossa ongelmaan on tartuttu konkreettisella tasolla laatimalla OpintoVartu-toimintamalli, jonka tarkoituksena on auttaa myös kiusaamistapausten käsittelyssä. ”Huolehdimme opiskelijoiden hyvinvoinnista yhdessä ylioppilaskunnan ja ylioppilaiden terveydenhuollon kanssa ja tuemme opiskelukykyä monin eri tavoin. OpintoVartu on yksi näistä keinoista”, Saario kertoo.

Vastuullisen oppimiskulttuurin rakentamiseen kuuluu, että oppimista haittaaviin ongelmatilanteisiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Juuri tähän periaatteeseen OpintoVartu-malli tukeutuu, sillä sen tarkoituksena on tarjota varhaista tukea opiskelua ja oppimista haittaaviin tilanteisiin. Kiusaamisen lisäksi OpintoVartun kautta saa apua kohdatessaan ristiriitatilanteita, epäasiallista käytöstä, uhkailua, vihapuhetta tai yksinäisyyttä. Tukea saa myös motivaatioon, oppimistaitoihin, opiskelukykyyn tai opiskelun esteettömyyteen liittyvien kysymyksien ratkaisemiseen. Myös opiskelemaan paluu pitkän poissaolon jälkeen, päihdeongelmat tai surutyöhön kaivattu tuki ovat asioita, joiden käsittelyyn opiskelija voi saada apua.

Myös opettajat, opettajatuutorit ja tukipalveluiden tuottajat saavat OpintoVartun kautta tukea hankalien tilanteiden selvittämiseen. Monet palveluista ovat olleet olemassa jo aiemmin, mutta mallin myötä ne on koottu yhteen ja samalla mukaan on lisätty uusia toimintatapoja. Lähtökohtana mallin kehittämiselle on ollut ajatus yliopiston jäsenten tukemisesta niin, että jokainen voisi tehdä parhaansa omassa tehtävässään. Opintovartu kytkeytyy vahvasti myös Turun yliopiston strategiaan, jossa hyvinvoiva yhteisö on yksi neljästä pääteemasta. ”Turun yliopiston tehtävä on tukea yhteisönsä jäseniä työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämisessä, ja myös opiskelijat ovat akateemisen yhteisön tasavertaisia jäseniä ja nuorempia kollegoita”, Mäkelä kiteyttää.

Turun yliopiston tehtävä on tukea yhteisönsä jäseniä työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämisessä.

Tutkimusten mukaan opiskelijat kertovat kiusaamistapauksista usein toisille opiskelijoille ja kynnys ottaa yhteyttä korkeakoulun henkilökuntaan on suuri. Turun yliopistossa yhteydenoton kynnystä on pyritty madaltamaan muun muassa häirintäilmoituslomakkeen avulla. Samoin kiusaamista kokenut voi ottaa yhteyttä OpintoVartun tukihenkilöihin, jotka osaavat auttaa ja neuvoa tilanteen kanssa etenemisessä. Yhteydenotto ei automaattisesti käynnistä mitään prosessia, vaan yhdessä tukihenkilöiden kanssa voi aluksi keskustella erilaisista tavoista lähteä selvittämään tilannetta. Yhdyshenkilöihin voi olla yhteydessä kuka tahansa yliopistoyhteisön jäsen kokiessaan, että edellytykset normaalille opiskelulle tai työnteolle eivät ole syystä tai toisesta kohdallaan.

Kaikilla korkeakouluilla ei ole vielä mallia kiusaamiseen, häirintään ja epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Saariolla ja Mäkelällä on kuitenkin tarjota neuvoja muille korkeakouluille tällaisen mallin kehittämistyöhön. ”Mallin rakentamisessa kannattaa tutustua muiden organisaatioiden vastaaviin malleihin ja toteutuksiin. Olennaista on kuitenkin tehdä oman prosessin avulla itselle sopiva malli. Mallin rakentamisessa on tärkeää sitouttaa kaikki tärkeät asiaan liittyvät tahot, jotta saadaan aikaan sitoutumista ja mallin implementointi on useimmilla hartioilla. Myös johdon tuki on varmistettava heti aloituksessa.”

Tämä blogiteksti on osa Nyyti ry:n Puhutaan kiusaamisesta!- hankkeen Puhumme ja puutumme- kampanjaa 26.3-19.5.2019. Kampanjan avulla pyritään tuomaan näkyväksi opiskeluyhteisöjen toimivia keinoja ja ratkaisuja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen.