Yhdenvertaisuus vahvistaa mielenterveyttä – ja päinvastoin

7.9.2023

Yhteiskunnallisen keskustelun kärkiaiheita ovat viime kuukaudet olleet yhdenvertaisuus ja rasismi. Eikä syyttä: näissä asioissa meillä riittää vielä paljon tehtävää ihan kaikilla tasoilla valtakunnan politiikasta paikallistason lähiyhteisöihin. Oma erityinen tehtävänsä on kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialoilla, joissa on mahdollisuus vaikuttaa nuorempien sukupolvien asenteisiin sekä toimintaan.

Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin Yhdenvertaisuutta korkeakouluihin -hankkeen 2021-2023 julkaisussa pohditaan yhdenvertaisuuden ja mielenterveyden liittymistä toisiinsa sekä annetaan vinkkejä korkeakouluille mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen.

Yhdenvertaisuus liittyy erottamattomasti mielenterveyteen ja molemmat vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti toisiinsa.

Yhdenvertaisuuden ja mielenterveyden välillä on monitahoisia vuorovaikutuksia: yhdenvertaisuus yhteiskunnassa ja yhteisöissä on mielenterveyttä suojaava tekijä ja vastaavasti taas epätasa-arvo on mielenterveysongelmien riskitekijä. Mielenterveysongelmat puolestaan voivat lisätä syrjintää ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja yhteisöissä.

Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja hyvinvoinnin kulmakivi

Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa kokemaan elämän mielekkääksi ja nauttimaan elämästä. Se auttaa solmimaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä sekä kokemaan itsensä hyväksytyksi yhteisöissä. Hyvä mielenterveys voidaan nähdä perusoikeutena, johon jokaisella tulisi olla yhtäläinen oikeus.

Tällä hetkellä valitettavan suuri joukko opiskelijoista kärsii jaksamisen ongelmista. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen KOTT (2021) mukaan 56 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee psyykkistä kuormitusta ja yli kolmanneksella psyykkinen kuormittuneisuus on kliinisesti merkittävää. Lisäksi että 13 prosentilla korkeakouluopiskelijoilla on viimeisen vuoden aikana todettu masennus ja samalla osuudella myös ahdistuneisuushäiriö. Syömishäiriöiden riski on kohonnut lähes joka viidennellä. Opiskelu-uupumusta edellisen kuukauden aikana oli kokenut 42 prosenttia. Opiskelijoiden kokemat mielenterveysvaikeudet ovat vahvasti sukupuolittuneet: naiset raportoivat selkeästi enemmän vaikeuksia. (KOTT 2021.)

Opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin taustatekijät ovat moninaiset: yksilölliset ominaisuudet, voimavarat ja henkilökohtainen historia, sosiaalisen vuorovaikutuksen ympäristö, opiskeluun liittyvät olosuhteet ja yhteiskunnalliset sekä globaalit tekijät, kulttuuri ja ilmapiiri.

Usein puhutaan, että kuka tahansa voi sairastua mielenterveyshäiriöön. Se on totta siinä mielessä, että mielenterveyshäiriöt ovat niin yleisiä, että joka toinen sairastuu niihin elämänkulkunsa aikana. Tiedetään kuitenkin, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa sen osalta, minkä verran heillä on elämässään riskitekijöitä sekä niiden kasautumista.

Isoa osaa opiskelijoista koskettava riskitekijä on pienituloisuus ja epävarmuus toimeentulosta

Tässäkin opiskelijat eroavat toisistaan: monilla on mahdollisuus kompensoida toimentuloaan tekemällä töitä opintojen ohella, mutta kaikilla siihen eivät voimavarat riitä. Eniten taloudellisia vaikeuksia kokevat opiskelijat, joilla on opintoja haittaava terveysongelma ja merkittävin opintoja haittaava terveysongelma ovat mielenterveysongelmat. (Eurostudent VII 2021)

Tiedetään, että erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluville opiskelijoille vaikuttaisi kasautuvan kaikista eniten psyykkistä pahoinvointia ja vähiten positiivista mielenterveyttä. (mm. Opiskelijabarometri 2021). Vähemmistöstressi, syrjintä, kiusaaminen ja rasismin kokemus vaikuttavan negatiivisesti mielenterveyteen.

Yksinäisyyden kokemuksella tiedetään olevan kaksisuuntainen vaikutus mielenterveyteen: yhtäältä yksinäisyys on mielenterveysongelmien riskitekijä ja toisaalta koetut mielenterveysongelmat altistavan yksinäisyydelle.

Vaikka mielenterveysongelmiin liittyvä stigma onkin vähentynyt ja avoimuus lisääntynyt, liittyy niihin edelleen tänä päivänä ennakkoluuloja, häpeää sekä ulkopuolisuuden kokemusta. Korkeakoulujen asenneilmapiiri ja sosiaaliset normit vaikuttavat siihen, miten turvallista koetuista mielenterveyshaasteista puhuminen on opiskeluyhteisössä; huoliin siitä vaikuttaako haasteista kertominen omaan rooliin yhteisössä, kaikkoavatko opiskelukaverit, johtaako syrjintään ja vaikuttaako ohjauksen saatavuuteen ja laatuun.

Kaikista opiskelijoiden kokemista terveysrajoitteista mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä

Toimintarajoitteista mielenterveysongelmien koetaan aiheuttavan eniten haittaa opiskelulle. (Eurostudent VII 2021.) Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat usein toimintakykyyn sekä kognitiivisiin kykyihin niitä alentavasti ja siten oppimisessa sekä muistissa voi esiintyä hankaluuksia. Kognitiiviset vaikeudet helpottavat, kun toipuminen etenee.

Jos opinnot ovat olleet tauolla mielenterveysvaikeuksien takia, on korkeakouluissa huomioitava takaisin paluussa sekä yhteisöön ja ryhmiin liittymisen tukeminen että yksilölliset erityisjärjestelyt opiskelun tukemiseksi. Korkeakouluissa on hyvä miettiä, mitä esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittavat mielenterveysongelmia kokevien opiskelijoiden kohdalla.

Olemassa olevat riittävät ja tarkoituksenmukaiset mielenterveyttä tukevat palvelut ovat keskeinen mielenterveyden edistämisen toimi. Tällä hetkellä opiskelijoiden luottamus siihen, että tukea ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee, on melko heikko. 78 prosenttia mielenterveysongelmia kokevista opiskelijoista kokee, että yhteiskunta ja oppilaitos eivät ole auttaneet selviämään rajoitteista (Eurostudent VII 2021) ja 65 prosenttia opiskelijoista arvioi saaneensa mielenterveyden palveluita tarpeisiinsa nähden liian vähän (KOTT 2021).

Mielenterveyden edistämisen ja tukemisen tarkastuslista:

• korkeakoulut edistävät jokaisen opiskelijan oikeutta hyvään mielenterveyteen:
  • tarjoamalla opetusta mielenterveystaitoihin
  • vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja ryhmiin liittymistä sekä vertaissuhteiden muodostamista
  • luomalla toimintamallit syrjinnän, häirinnän ja kiusaamisen estämiseksi
  • tunnistamalla vähemmistöstressin vaikutukset mielenterveyteen
  • tukemalla vähemmistöryhmien osallisuutta opiskeluyhteisössä varmistamalla saavutettava ja riittävä tuki opiskeluun sekä psykososiaalinen tuki
    lisäämällä avointa keskustelua mielenterveydestä
• korkeakoulut tukevat mielenterveysongelmia kokevia opiskelijoita:
  • varmistamalla riittävä tuki ja ohjaus opiskeluun
  • laatimalla opiskelijan kanssa yksilöllisen opintosuunnitelman ja sopimalla sen seurannasta
  • tiedottamalla selkeästi käytettävissä olevista tukipalveluista