Kuinka vähentää yksinäisyyttä?

Jutun tiivistelmä

  • Tunnista ja haasta haitalliset ajattelumallit: Yksinäisyyden pitkittyessä voi kehittyä haitallisia ajatusmalleja, jotka vahvistavat yksinäisyyden tunnetta. On tärkeää tunnistaa ja muuttaa näitä malleja, mikä usein helpottuu ulkopuolisen avun kanssa.

  • Sosiaalisiin tilanteisiin osallistuminen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu vähitellen auttavat helpottamaan yhteydenpitoa muihin ihmisiin.

  • Tee mielekkäitä asioita, jotka tuovat iloa arkeen: Löydä toimintoja tai harrastuksia, jotka ovat sinulle merkityksellisiä ja mielekkäitä – tämän kautta voi myös syntyä luontevia mahdollisuuksia tutustua samanhenkisiin ihmisiin.

  • Hae tukea tarvittaessa: Jos yksinäisyyden tunteet vaikeuttavat elämää, on tärkeää hakea apua esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisilta, vertaisryhmistä tai järjestöistä, jotta tilannetta ei tarvitse kohdata yksin.

Lue juttu tarkemmin alta:

Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa vähentää yksinäisyyttä. On hyvä kasvattaa itsetuntemusta ja löytää keinoja, jotka sopivat erityisesti itselle.

Jo se, että tunnistaa ja tunnustaa kokevansa yksinäisyyttä on tärkeä asia. Joskus omaa tilannetta on vaikea myöntää edes itselle, saati kenellekään muulle. Oman tilanteen hyväksyminen sellaisena kuin se on, vähättelemättä tai paisuttelematta on kuitenkin tärkeä askel eteenpäin.

Murra haitalliset ajattelumallit

Tutkitusti toimivin tapa vähentää yksinäisyyttä on vaikuttaminen omiin ajatus- ja toimintamalleihin. Yksittäisissä hetkissä toimivista ajattelu- ja toimintatavoista voi ajan kuluessa kehittyä haitallisia ajatus- ja toimintamalleja, jotka eivät enää suojaakaan kipeiltä kokemuksilta vaan enemminkin voimistavat yksinäisyyden kierrettä.

Yksinäisyyden kokemukset saattavat vahvistaa haitallisia ajatusmalleja itsestä tai muista ihmisistä. Nämä ajatusmallit ohjaajat toimintaa ja yksinäisyydestä voi muodostua itse itseään vahvistava kehä. Oma ajattelu voi pitää yllä yksinäisyyden tunnetta. Ympäristöstä etsitään ja havaitaan ensisijaisesti ne seikat, jotka tukevat jo mielessä olevaa ajatusta yksin jäämisestä tai torjutuksi tulemisesta. Nämä ajatukset voivat toimia jopa esteenä hakeutua sosiaalisiin suhteisiin tai muiden ihmisten pariin.

Erityisesti yksinäisyyden pitkittyessä, voi ajatusmallien tunnistaminen olla haastavaa. Usein ajatusmallien tutkimiseen ja muuttamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Ajatusketjujen tarkastelu ja pienempiin osiin pilkkominen helpottaa uudenlaisten tulkintojen ja toimintatapojen kehittymistä. On tärkeää, että yksinäisyydestä pääsee puhumaan matalalla kynnyksellä ja apua saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Harjoittele vuorovaikutustaitoja

Vaikka omissa vuorovaikutustaidoissa olisi kehittämisen paikkoja, on niitä mahdollista harjoittaa paremmiksi – aivan kuin mitä tahansa taitoja. Asettamalla itselleen sopivankokoisia haasteita, voi altistaa itseään erilaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin. Niissä voi treenata erilaisia sosiaalisia taitoja, kuten esimerkiksi keskustelun avaamista, toisen kuuntelua ja keskustelun ylläpitoa. Pikkuhiljaa omat taidot voivat kehittyä paremmiksi ja kanssakäyminen muiden kanssa helpottuu.

Muista että kehitys on mahdollista ja se tapahtuu pienin askelin. Muista olla ylpeä jo saavuttamistasi asioista äläkä vertaa itseäsi muihin, vaan vanhaan itseesi. Oli se sitten että: ’Osasin ennen olla sosiaalinen.’ Sehän tarkoittaa, että sinulla on jo tarvittavat taidot, joten ne täytyy vain aktiivisesti ottaa käyttöön. Tai sitten: ’Ennen olin vielä vähemmän sosiaalinen.’ Kehitystä on siis tapahtunut ja kehitys edelleen on mahdollista.
-Terveinen yksinäisyyttä kokevalta opiskelijalta

Tee mielekkäältä tuntuvia asioita

Yksinäisyyden keskellä voi joskus tuntua helpommalta vain vetäytyä omaan seuraan eikä kohdata muita ihmisiä. Vaikka oma olo voikin helpottua hetkeksi, voi tällaisista valinnoista oli haittaa itselle pitkässä juoksussa.

Hyvä keino on miettiä, millaisista asioista itse nauttii ja millaiset asiat ovat itselle tärkeitä. Voi mennä mukaan sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaisia asioita arjessa, jotka ovat jo itsessään merkityksellisiä. Mielekkäiden asioiden tekeminen lisää hyvinvointia ja vahvistaa kokemusta, että voi itse omalla toiminnalla vaikuttaa arkeen.

Bonuksena voi myös tutustua samanhenkisiin ihmisiin, jotka nauttivat samankaltaisista asioista kuin sinäkin. Toisiin tutustuminen on tällöin toiminnan mukava sivutuote, mutta ei välttämättömyys. Tällöin paineet ja odotuksetkin ovat maltillisemmat ja vuorovaikutus voi tuntua helpommalta, kun toiminta itsessään tuntuu jo palkitsevalta.

Jos lähteminen johonkin toimintaan tuntuu vaikealta, voi tehdä itsensä kanssa sopimuksen siitä, milloin saa luvan kanssa poistua tilanteesta halutessaan. Voi miettiä, millä mukavalla tavalla palkitsee itsensä jo siitä, että yrittää. Erilaisia tapoja madaltaa osallistumisen kynnystä kannattaa kokeilla.

Joskus paras tapa kohentaa omaa hyvinvointia, on hyvän tekeminen muille. Mielekkäältä tuntuva vapaaehtoistyö voi olla keino päästä tekemään omien arvojen mukaista toimintaa ja tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Erilaisiin vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin esimerkiksi järjestöissä tai paikallisorganisaatioissa kannattaakin tutusta avoimin mielin.

Myös erilaisia verkkovälitteisiä toimintoja voi hyödyntää, mikäli kasvokkaiseen toimintaan osallistuminen jännittää liikaa. Erilaiset chatit, verkkoryhmät, somealustat tai kaverisovellukset mahdollistavat nykyään omanhenkisten ihmisten löytämistä myös verkon välityksellä. Vuorovaikutus voi alkuun tapahtua verkon välityksellä ja mahdollistaa jatkossa kasvokkaisen vuorovaikutuksen.

Realistiset odotukset ja sinnikkyys

Joskus on hyvä pohtia, millaisia odotuksia on itseä ja muita kohtaan. Odotanko muutokselta liikoja, petynkö jatkuvasti muihin ihmisiin heidän tekemiensä valintojen takia tai tyydynkö vain täydellisyyteen?

Joskus voi olla vaikea nähdä pienten askelten hyötyä, kun kaipaa kipeästi muutosta omaan elämään. Tällöin voi turhautua ja kokea, että muutosten tekemisestä ei ole mitään hyötyä. Tuttu ja turvallinen arki voi houkuttaa, vaikka tietäisikin sen lopputuloksen. Muutos voi tarkoittaa tuntematonta tulevaisuutta – vaikka hyvääkin sellaista – ja joskus tuntematon voi tuntua liian turvattomalta ja pelottavaltakin.

On tärkeää pohtia, miksi haluaa muutosta yksinäisyyteen ja mitä oikeastaan elämäänsä kaipaa. Yhtä tärkeää on motivoida itseä kohti muutosta niinäkin hetkinä, kun tulee epäonnistumisia tai yrittäminen tuntuu vaikealta. Pysyvien elämänmuutosten tekeminen on vaikeaa ja tulosten näkyminen voi näkyä vasta viiveellä. Yksinäisyyden ei kuitenkaan tarvitse olla loppuelämän tuomio ja asioihin on mahdollista vaikuttaa.

Vaikeiden tunteiden kohtaaminen

Moni kokee, että yksinäisyyttä on helpompi sietää päivisin, kun tietää toisten ihmisten olevan töissä ja opiskelemassa. Monesti yksinäisyyden tunteet tuntuvat voimakkaimmilta iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin ihmisillä on vapaa-aikaa. Yksinäisyys voi tuntua voimakkaammalta, kun vilkkaan päivän jälkeen palaa hiljaiseen kotiinsa ja jää yksin omien ajatustensa kanssa.

Vaikeatkin tunteet kuuluvat osaksi elämää ja on tärkeää oppia tunnesäätelyn keinoja, joilla tunteiden voimakkuuteen voi vaikuttaa. Mikään tunne ei myöskään kestä loputtomiin eli on tärkeää muistaa, että yhdenkin päivän aikana erilaisia tunteita tulee ja menee. Mikäli vaikeat tunteet jäävät päälle ja muodostuvat pysyvämmiksi olotiloiksi, on tärkeää hakea apua omaan tilanteeseen.

Vaikuttamalla omiin ajatus- ja toimintamalleihin on myös mahdollista vaikuttaa tunteiden heräämiseen. Mikäli esimerkiksi tyhjään kotiin palaaminen iltaisin tuntuu vaikealta, voi miettiä jo ennakkoon sellaista mielekästä toimintaa, joka enemminkin lisää hyvinvointia kuin vie sitä pois. Voi esimerkiksi tehdä omaa lempiruokaa, jatkaa innostavaa maalausprojektia tai hemmotella itseään muulla tavoin. Tällä tavoin voi vaikuttaa niihin tunteisiin, joita kotiintulo herättää sekä vahvistaa omaa pystyvyyttä oman elämän aktiivisena toimijana.

Hae tukea yksinäisyyteen

Joskus yksinäisyyden kokemukset voivat olla niin voimakkaita, että ne vaikeuttavat tavallista elämää. Silloin on hyvä hakea ulkopuolista apua.
Yksinäisyyteen saattaa liittyä masennuksen ja arvottomuuden kokemuksia, joihin kannattaa hakea apua. Monesti muutoksen aikaansaaminen omassa arjessa on vaikeaa yksin ja toisen ihmisen tuella on helpompi lähteä avaamaan oman elämän solmukohtia.

Apua voi hakea esimerkiksi:

  • opiskeluterveydenhuollosta
  • kunnan terveydenhuollosta
  • psykologilta
  • psykoterapeutilta
  • korkeakoulupastorilta
  • järjestöistä
  • vertaisryhmistä

On tärkeää, ettei pahan olon kanssa jää liian pitkäksi aikaa yksin. Monesti keskusteluapu ulkopuolisen kanssa voi avata uusia näkökulmia ja auttaa pääsemään eteenpäin.

Lue lisää

Nyyti ry

Ulkopuoliset lähteet