Opiskelijoiden elämänvaihe sisältää vaativia kehityshaasteita. Niitä ovat aikuistumiseen johtava psykologinen kehitys sekä siihen liittyvä itsenäistyminen. Nämä sisältävät isoja elämänuraa koskevia ratkaisuja sekä monelle parisuhteen ja perheen muodostamisen. Elämäntilanteeseen liittyvät myös elämänhallinnan kysymykset sekä elämäntyylin valintoja. Elämäntilanne heijastuu erityisesti psyykkiseen ja koettuun terveyteen. Nuori tarvitsee selviytyäkseen tukea henkilökohtaisen lähipiirinsä lisäksi myös muilta toimijoilta.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista. Ne ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä. Nuoruusvuodet ovat monien mielenterveyden häiriöiden tyypillinen alkamisikä. Kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyden häiriöstä puhkeaa ennen 25 vuoden ikää. Mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä suomalaisnuorilla ei ole täsmällistä tietoa, mutta on arvioitu, että 20-25 prosentilla nuorista on jokin mielenterveyshäiriö.
Mielenterveyden ongelmat lisäävät vahingollista terveyskäyttäytymistä, kuten tupakointia, runsasta alkoholin käyttöä ja huumeiden kokeilua. Poissaolojen lisääntyminen, ihmissuhteista vetäytyminen, riiteleminen ja eristäytyminen voivat olla nuoren mielenterveyden häiriöistä johtuvaa oireilua. Nuoren runsaat poissaolot ja lintsaaminen opiskelusta yhdistyvät masennukseen, ahdistuneisuuteen sekä psykosomaattisiin oireisiin. Mielenterveyshäiriöt eivät yleensä häviä mihinkään vaan vaikeutuvat pitkittyessään. Tällöin niistä tulee vaikeahoitoisempia sekä kustannuksiltaan kalliimpia. Tämän vuoksi häiriöt tuli tunnistaa ja niihin tulisi pystyä vastaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Mielenterveyshäiriöt tuli tunnistaa ja niihin tulisi pystyä vastaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Nyyti ry on pitänyt kiitettävästi yllä keskustelua opiskelijoiden mielenterveydestä. Nyytin missio, vahvistaa opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä, tukee opiskeluterveydenhuollon tehtävää. Nyyti on vakiinnuttanut asemansa opiskelijamaailmassa ja sen monipuolinen palvelutarjonta on helposti opiskelijoiden saatavilla. Palveluista ovat esimerkkeinä erilaiset kampanjat, tapahtumat, blogit ja nettiryhmät. Nyytin toimintatapa auttaa myös nuorta itseään pitämään yllä terveyttä ja ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista.
Opiskeluterveydenhuollossa kiinnitetään erityisesti huomiota opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuten opiskelijan omiin voimavaroihin. Sen henkilöstö on perehtynyt erityisesti opiskelevien nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvaiheeseen ja terveysongelmiin. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, alkavien häiriöiden ensioireiden tunnistaminen sekä lievän ja keskivaikean oireilun hoitaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen ovat keskeinen osa opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia palveluja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan toiminnallisesti tärkein kehittämiskohde opiskeluterveydenhuollossa ovat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten nuorten hoito. Ministeriön asettama opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä on esittänyt myös mielenterveys- ja päihdetyössä käytettävien työtapojen kehittämistä.
Valtiovalta on vastannut haasteeseen kartoittamalla tarkemmin tarvittavia toimenpiteitä ja rahoittamalla THL:n valmisteleman oppaan opiskeluterveydenhuollon käyttöön. Opas sisältää mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Se on tarkoitettu terveydenhoitajien ja lääkäreiden käyttöön ja avuksi arkiseen työhön. Esimerkiksi hoitomalleissa on pyritty kuvaamaan, mitä eri häiriöryhmien arvioimiseen ja hoitoon voisi sisältyä ja miten hoito toteutetaan opiskeluterveydenhuollossa. Oppaassa edellytetään, että opiskeluterveydenhuolto on kokonaisuus ja opiskelijalla tulee olla mahdollisuus asioida ja saada palvelunsa saman terveydenhoitajan ja lääkärin luona. Lisäksi on huolehdittava siitä, että opiskelijan mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat opiskelijan kannalta toimivan ja helposti saavutettavan kokonaisuuden.
On huolehdittava siitä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat opiskelijan kannalta toimivan ja helposti saavutettavan kokonaisuuden.
Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut uuden mielenterveysstrategian valmistelun. Sen tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 saakka. Strategiassa painotetaan erityisesti lasten ja nuorten palveluita sekä palvelujen kokonaisuuksia ja siirtymävaiheita.
On hyvä muistaa, että nuoren ja nuoren aikuisen tukeminen ja auttaminen ovat tuottava investointi tulevaisuuteen. On varsin todennäköistä, että muutaman vuoden viiveellä lisäinvestoinnit nuoriin ja nuorten hyvinvointiin osoittautuvat niin nuoren itsensä kuin koko yhteiskunnan kannalta edullisiksi.
Nuoren ja nuoren aikuisen tukeminen ja auttaminen ovat tuottava investointi tulevaisuuteen.
Kirjoitus on osa Nyyti ry:n #MielelläOnVäliä -kampanjan juttusarjaa, jossa opiskelijoiden mielenterveyttä ja muuttuvaa maailmaa tarkastellaan erilaisista, kiinnostavista näkökulmista. Kampanja kytkeytyy Maailman mielenterveyspäivään, jota vietettiin 10.10.2018. #MielelläOnVäliä-kampanjointi tapahtui 8. – 12.10.2018.
Vastaa