Jokaisella on joku asia, jossa voisi ja pitäisi olla lempeämpi ja ystävällisempi itseään kohtaan, mutta ei vain osaa tai pysty. On paljon helpompaa olla ymmärtäväinen ja armollinen ystävälle, tuttavalle tai opiskelukaverille samasta asiasta, josta soimaa itseään. Itseltään vaatii helposti enemmän kuin muilta. Joskus voi tuntua vaikealta olla itseään kohtaan lempeä ja ymmärtäväinen, kun maailma ympärillä pyytää yrittämään vielä enemmän, puskemaan lujempaa ja tsemppaamaan vielä vähän.
Myös yhteiskunnassamme vallalla oleva arvomaailma korostaa ja pitää hyvinä sellaisia piirteitä kuin yksin pärjääminen, yksilöllisyys ja suorittaminen. Tämä saattaa helposti lisätä arvostelua ja kritiikkiä myös toisiamme kohtaan sekä keskinäistä kilpailua.
Itseohjautuvuus tuo haasteita opiskelijan arkeen
Opinnot ja opiskelu ovat muuttuneet koko ajan entistä itseohjautuvampaan suuntaan. On paljon itsenäistä työskentelyä: esseitä, raportteja, tutkielmia, portfolioita, oppimispäiväkirjoja ja etätehtäviä. Verkkokursseista ja etäopinnoista on tullut yhä isompi osa monen opiskelijan arkea. Tällöin päivittäinen yhteys, arjen jakaminen ja vertaistuellinen kanssakäyminen opiskelukavereiden kanssa jää ehkä vähäiseksi, eikä tukea antavaa yhteisöä ja yhteisöllisyyttä pääse muodostumaan samalla tavalla kuin kontaktiopetuksen ryhmissä.
Meitä ohjataan nykyään kantamaan yhä suurempi vastuu omien opintojemme suunnittelusta, aikataulutuksesta ja valinnoista. Jotkut valinnat vaikuttavat jopa pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka yksilölliset valinnat ja itseohjautuvuus mahdollistavat yksilöllisiä opintopolkuja, kasaavat ne helposti myös ylimääräisiä paineita opiskelijalle. Myös monet kasvatusalan asiantuntijat ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parissa työskentelevät ovat olleet huolissaan tästä suuntauksesta, joka koskee aina vain nuorempia opiskelijoita.
Suuren vastuun kantaminen, tunne siitä, että on yksin vastuussa isoistakin, omaan tulevaisuuteensa liittyvistä asioista, aiheuttaa väistämättä huolta, pelkoja ja ahdistusta. ”Mitä jos teen vahingossa vääriä valintoja? Mitä jos valitsen vääriä kursseja, väärässä järjestyksessä tai väärän suuntauksen tai painotuksen? Millä perusteella teen valinnat ja päätökset? Ja mitä ne tarkoittavat valmistumiseni ja tulevaisuuteni suhteen?”
Mitä annettavaa itsemyötätunnolla voisi olla?
Itsemyötätuntoisella asenteella tarkoitetaan sellaista lempeää ja ymmärtäväistä asennetta itseä ja omia ominaisuuksiaan kohtaan kuin, millä suhtautuisimme esimerkiksi hyvään ystäväämme, kaveriimme tai johonkuhun toiseen, jolla on samanlaisia ongelmia kuin meillä. Se tarkoittaa itsemme hyväksymistä sellaisena kuin olemme, myös sellaisten luonteenpiirteiden ja ominaisuuksien, joista emme ehkä niin pidä tai jotka näemme vikoina tai heikkouksina.
Yksi itsemyötätunnon lahjoista on kyky katsoa itselle tapahtuneita ikäviä asioita ja omia mokia lempeydellä ja myötätunnolla, antaen itselle hyväksyntää ja ymmärrystä niiden johdosta. On ihan ok tuntea myös ikäviä tunteita. Kaikkea ei tarvitse yrittää peittää hymyllä ja positiivisella asenteella. Jokaisen ihmisen elämään mahtuu myös ikäviä tapahtumia ja haastavia hetkiä, niiltä ei voi välttyä kukaan. Onkin osa itsemyötätuntoa hyväksyä ja inhimillisyys ja ihmisyys itsessään, ja nähdä se myös toisissa. Itsemyötätuntoisesta asenteesta kumpuaa myös myötätunto kanssakulkijoita kohtaan. (Lue lisää myötätunnosta CoPassionin artikkelista Myötätunto.)
Yksi itsemyötätunnon lahjoista on kyky katsoa itselle tapahtuneita ikäviä asioita ja omia mokia lempeydellä ja myötätunnolla, antaen itselle hyväksyntää ja ymmärrystä niiden johdosta.
Elämä haastaa joskus etsimään itsemyötätuntoa yhä uudestaan ja uudestaan
Tätä kirjoittaessani olen joutunut myös itse etsimään myötätuntoista asennetta itseäni kohtaan. Sairastuin, ja kirjoittamiseen varaamani aika jäi suunniteltua lyhyemmäksi. ”Sisäinen kriitikkoni” oli armoton ja vaati pyrkimään yhtä hyvään lopputulokseen nopeammassa aikataulussa.
Vaikka olen pyrkinyt harjoittamaan itsemyötätuntoa omassa elämässäni, on sitä silti välillä vaikea löytää keskeltä jokapäiväisiä arjen haasteita. Aina välillä sen itsemyötätuntoisen sisäisen puheen unohtaa, ja sisäinen kriitikko tai soimaaja pääsee ääneen. Silloin onkin aina hyvä kysyä itseltään, miten suhtautuisin tässä tilanteessa ystävääni, kaveriini tai opiskelutoveriini? Miten puhuisin hänelle? Olisiko äänessäni ymmärrystä ja ystävällisyyttä vai sättimistä ja soimaamista?
Aina välillä sen itsemyötätuntoisen sisäisen puheen unohtaa, ja sisäinen kriitikko tai soimaaja pääsee ääneen. Silloin onkin aina hyvä kysyä itseltään, miten suhtautuisin tässä tilanteessa ystävääni, kaveriini tai opiskelutoveriini?
Itsemyötätuntoinen menestyy varmemmin kuin itsensä soimaaja
Päinvastoin kuin herkästi ehkä ajattelisi, itsemyötätuntoinen asenne ei tarkoita välinpitämättömyyttä tai menemistä sieltä mistä aita on matalin. Itsemyötätuntoisen asenteen myös pelätään johtavan laiskuuteen, itsekkyyteen ja liialliseen mukavuudenhaluun, mutta tutkimusten mukaan asia on juuri päinvastoin. Itsemyötätuntoiset ihmiset suoriutuvat usein tehtävistään paremmin ja hoitavat ne tunnollisesti loppuun asti. Kun taas armottomasti itseensä suhtautuva saattaa jäädä kiinni itselle asettamaansa liian korkeaan rimaan ja viivytellä, alisuoriutua tai ”lyödä läskiksi” ja luovuttaa koko homman.
Itsemyötätuntoiset ihmiset suoriutuvat usein tehtävistään paremmin ja hoitavat ne tunnollisesti loppuun asti. Kun taas armottomasti itseensä suhtautuva saattaa jäädä kiinni itselle asettamaansa liian korkeaan rimaan.
Itsemyötätuntoinen asenne helpottaa suoriutumista, koska se tuo siihen rentouden, sallivuuden ja uskalluksen yrittää. Ihan niin kuin fyysisessäkin suoritteessa, myös mieli joustaa ja suoriutuu paremmin rentona.
Itsemyötätuntoiseksi voi oppia
Lohdullista on se, että ihan niin kuin itsetuntoaankin voi parantaa, myös itsemyötätuntoista asennetta voi oppia. Se vaatii tietenkin paljon harjoittelua ja kärsivällisyyttä, ihan niin kuin minkä tahansa uuden taidon opettelu. Ja kun kyse on vielä asenteesta, tavasta suhtautua itseensä, elämään ja sen tuomiin haasteisiin, ei muutos tapahdu ihan yhdessä yössä, eikä välttämättä vielä yhden artikkelin tai kirjankaan lukemisen jälkeen.
Ihan niin kuin itsetuntoaankin voi parantaa, myös itsemyötätuntoista asennetta voi oppia.
Itsemyötätunto pohjautuu pitkälti samaan kykyyn, jota myös mindfulnessissa harjoitellaan: kykyyn olla läsnä hetkessä ja hyväksyä eteen tuleva, mennyt ja tämä hetki sellaisena kuin se on. Itsemyötätuntoinen ja ystävällinen asenne itseään kohtaan on myös, toisin kuin usein luullaan pohja itsevarmuudelle ja hyvälle itsetunnolle. Itsemyötätuntoinen asenne voi siis auttaa myös hyvän itsetunnon luomisessa.
Itsemyötätunnosta ja sen harjoittelusta löytyy myös valmennuksia ja kursseja (ks.linkit alla), joiden kautta itsemyötätuntoista asennetta voi lähteä harjoittamaan omassa elämässään. Myös jotkut kansanopistot ja aikuisopistot järjestävät vastaavanlaisia kursseja. Tutustu siis myös oman paikkakuntasi opistojen tarjontaan!
Lisää aiheesta
Itsemyötätunnon taito: http://www.itsemyotatunto.fi/
Itsemyötätunto: http://www.itsemyotatunto.com/
itsemyötätunto – Self-compassion: http://www.selfcompassion.fi/
Aiheesta kirjoitettuja kirjoja
Grandell Ronnie: Itsemyötätunto (Tammi, 2015)
Grandell Ronnie: Irti itsekritiikistä: löydä terve suhde itseesi (Tammi, 2018)
Neff Kristin: Itsemyötätunto- Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi (Viisas Elämä, 2016)
Pessi Anne-Birgitta, Martela Frank, Paakkanen Miia (toim.): Myötätunnon mullistava voima. (PS-Kustannus, 2017)
Kirjoitus on osa Nyyti ry:n #MielelläOnVäliä -kampanjan juttusarjaa, jossa opiskelijoiden mielenterveyttä ja muuttuvaa maailmaa tarkastellaan erilaisista, kiinnostavista näkökulmista. Kampanja kytkeytyy Maailman mielenterveyspäivään, jota vietettiin 10.10.2018. #MielelläOnVäliä-kampanjointi tapahtui 8. – 12.10.2018.
Vastaa