ADHD ja korkeakouluopiskelu

9.4.2021 — Kirjoittanut: Sari Haapala

Itsensäjohtaminen, Motivaatio, Ohjaus, Opiskelu, Oppiminen

Tässä blogissa avaan teille mitä ADHD tarkoittaa ja miten se voi vaikuttaa opiskeluun korkeakoulussa. Blogista löytyy tietoa siitä, millaista tukea on mahdollista saada korkeakouluopintoihin. Toivon blogin tuovan tietoisuutta siitä, mitä ADHD tarkoittaa, jotta sen ympärillä oleva stigma heikkenisi. ADHD:stä ei aina uskalleta kertoa leimaantumisen pelossa, jolloin voi jäädä tarvittavan tuen ulkopuolelle. ADHD ei ole ainoastaan negatiivinen asia, vaan siihen liittyy myös paljon positiivista. ADHD-henkilöillä on usein erityinen tapa ajatella ja käsitellä asioita, mikä näkyy esimerkiksi luovuutena ja kekseliäisyytenä. Toivon blogin myös tuovan tietoutta siitä, millaista tukea voit saada opintoihisi, jos sinulla on ADHD-diagnoosi.

Olen suurimman osan kouluvuosistani kamppaillut opintojeni kanssa ymmärtämättä oikein mistä se johtuu. Saatuani diagnoosin kaikki loksahti paikoilleen ja ymmärsin vihdoin mistä ongelma oli johtunut.

Olen itse ammattikorkeakouluopiskelija ja saanut ADHD diagnoosin aikuisiällä. Ymmärrettyäni ongelmien lähtökohdan pystyin vaikuttamaan siihen erilaisin keinoin ja huomasin, että hei, enhän minä olekaan tyhmä. Löydettyäni keinot opiskeluun se oli ensimmäistä kertaa elämässäni mielekästä ja koin pärjääväni.

Mikä ADHD?

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö on yleinen neuropsykiatrinen häiriö. Sitä arvioidaan esiintyvän noin 3–4- % aikuisista.

ADHD herättää ihmisissä usein stereotyyppisen mielikuvan ihmisestä, joka ei pysty olemaan paikallaan, puhuu taukoamatta ja on kuin hurrikaani mennessään. ADHD on kumminkin hyvin paljon enemmän ja edellä mainittu stereotypia aiheuttaa häiriölle jopa stigmaa.

ADHD voi näkyä monin eri tavoin esimerkiksi aliaktiivisuutena, kykenemättömyytenä toimia, vaikeutena säädellä omia tunteita ja käyttäytymistä sekä hitautena.

ADHD vaikuttaa ihmisen jokaisella elämän sektorilla joka ikisenä päivänä vuodesta. ADHD:n kanssa esiintyy usein myös liitännäissäissairauksia kuten muita oppimisvaikeuksia, unihäiriöitä ja masennusta. ADHD sekä liitännäissairaudet voivat vaikuttaa monin tavoin negatiivisesti elämän eri osa-alueilla.

Oikeanlaisella, yksilöllisesti suunnitelulla hoidolla ja tuella mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta.

(ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, Käypä hoitosuositus.)

ADHD:n vaikutukset opiskeluihin

Opintoihin liittyvät ongelmat johtuvat usein tarkkaavuuden, suunnitelmallisuuden, muistin sekä aloittamisen tuottamista vaikeuksista. Näiden lisäksi aiemmat huonot kokemukset voivat vaikuttaa omiin asenteisiin ja motivaatioon. (ADHD aikuisella)

Ongelmat tarkkaavuuden alueella näkyvät keskittymisen vaikeutena. Tarkkaavuutta on vaikea suunnata sekä pitää yllä valitussa kohteessa. Tarkkaavuuden ongelmien takia työskentely isoissa koululuokissa voi olla hankalaa ja tehotonta. Ongelmat tarkkaavuuden ja työmuistin kanssa saattavat näkyä myös sovittujen asioiden unohtamisena, puhuttujen ja luettujen asioiden unohteluna, hankaluutena huomioida yksityiskodat ja vaikeutena seurata annettuja ohjeita. (Leppämäki & Saari & Sainio 2016: 2–3.)

Varsinkin hoitamattomana ADHD voi vaikuttaa merkittävästikin opintoihin myös korkeakoulussa. Vaikutukset ovat kuitenkin jokaisella yksilölliset.

Haasteet toiminnanohjauksessa voivat näkyä tehtävien aloittamisen vaikeutena tai niiden aloittamisen lykkäämisenä. Ajankäytön suunnittelu voi olla haasteellista eikä aina hahmota miten paljon minkäkin tehtävän tekemiseen menee aikaa. Asioiden loppuun saattaminen voi olla haasteellista. Tehtävän saattaa aloittaa suurella innolla ja mielenkiinnolla, mutta puolessa välissä kiinnostus lopahtaa ja tehtävän loppuun tekeminen tuntuu mahdottomalta. ADHD voi näkyä myös alisuoriutumisena. Alisuoriutuminen voi ilmetä huonoina arvosanoina, opintojen junnaamisena paikallaan tai jopa opintojen keskeytymisenä. (Aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja merkitys.)

Tukea opintoihin

ADHD saattaa vaikeuttaa opiskelua mutta se ei tee niistä mahdottomia varsinkaan, jos niihin saa yksilöllistä tukea. Erityisen tuen opiskelijoilla on lain turvaamat oikeudet saada opinnoissaan tukea. Opintojen esteettömyydestä on säädetty muun muassa ammattikorkeakoululaissa sekä yhdenvertaisuuslaissa. Korkeakoulujen tavoitteena on tarjota opiskelijoilleen saavutettavat opiskeluympäristöt ja esteetön opiskelu. Opiskelijoilla on oikeus oppia ja opiskella omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti. (Ammattikorkeakoulu laki 6§, Yhdenvertaisuuslaki 6§, 8§, 10§.)

Korkeakoulut pyrkivät esteettömyyteen erityisen tuen järjestelyillä. Erityisen tuen järjestelyjä kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi, millä korkeakoulut pyrkivät turvaamaan yhdenvertaisuutta ja parantamaan tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden asemaa ja olosuhteita.

ADHD:n aiheuttamia haittoja opintoihin voidaan ennaltaehkäistä erityisen tuen järjestelyillä, joiden tulisi olla aina yksilöllisesti suunniteltuja. (Positiivinen erityiskohtelu, Yhdenvertaisuuslaki 9§.)

Korkeakouluissa tarjotaan yksilöllistä tukea, johon kuuluu esimerkiksi opinto-ohjaus ja opiskelijan hyvinvointipalvelut kuten kuraattorien, opintopsykologin tai opiskeluterveydenhuollon palvelut. Korkeakouluopiskelussa otetaan huomioon yksilölliset opetusjärjestelyt ja ohjaus, opiskelijan hyvinvointi ja osallisuus, toimiva vuorovaikutus, oppilaitoksen tilat ja ympäristö, tietotekniikka, viestintä ja oppimateriaalit. (Esteettömyys ja oppimisen tuki)

Korkeakoulujen erityisjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi lisäaika tentissä, tentin suorittaminen suullisesti, häiriöttömän tilan tarjoaminen tai tietokoneen käytön salliminen.

Ohjausta ja tukea voi saada kunkin korkeakoulun käytäntöjen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lainsäädäntö määrittele yksityiskohtaisesti, miten ohjausta ja tukea annetaan. Ole siis rohkeasti yhteydessä esimerkiksi oppilaitoksen psykologiin tai kuraattoriin ja kysy millaisia erityisjärjestelyjä voit saada ja miten niitä voi hakea. (Esteettömyys ja oppimisen tuki)

Ammattikorkeakouluilla on lisäksi velvollisuus laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmaan tulee kirjata toimet tasa-arvon edistämiseksi, josta voi löytyä myös millaisia erityisjärjestelyjä koulu tarjoaa. Tasa-arvosuunnitelmat löytyy usein sähköisenä mutta voit kysyä sitä myös oppilaitokseltasi. (Opetushallitus)

Korkeakoulujen erityisen tuen lisäksi voit itse vaikuttaa positiivisesti oppimiseesi.

Pohtimalla omaa oppimista ja sen historiaa voit löytää itsellesi hyviä oppimisen tapoja ja keinoja, jotka auttavat opinnoissa eteenpäin. Tuntemalla omat vahvuutesi ja heikkoutesi pystyt suunnittelemaan opiskelusta itsellesi mahdollisimman mielekästä ja antoisaa. ADHD:n kanssa pärjäämiseen on useita oppaita, jotka voivat tukea hyvien oppimisstrategioiden löytämisessä. Laitan muutaman oppaan linkin tekstin loppuun avuksi alkuun pääsemiselle.

Miten päästä tutkimuksiin?

ADHD-tutkimuksiin voi hakeutua julkisen terveydenhuollon kautta esimerkiksi ottamalla yhteyttä terveyskeskukseen, opiskeluterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon, jossa voidaan tehdä diagnostisia tutkimuksia. ADHD-tutkimukset aloitetaan alkukartoituksella, jonka perusteella mietitään jatkotoimenpiteitä. Alkukartoituksen jälkeen voidaan tehdä lähete erikoissairaanhoitoon tarkempiin tutkimuksiin. Esimerkiksi Uudellamaalla asuvilla aikuisilla lähete tehdään usein Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin neuropsykiatriselle poliklinikalle, joka on erikoistunut neurologisiin häiriöihin ja sairauksiin. Aikuisilla diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- ja työterveyshuollossa toimiva lääkäri. (Mistä aikuinen voi saada keskittymishäiriödiagnoosin?)

Tutkimuksissa on erittäin tärkeää, että ne tehdään perusteellisesti ja kattavasti. Tutkimuksissa kartoitetaan kehityshistoriaa ja nykyistä elämäntilannetta.

Lapsuutta kartoittaessa voidaan pyytää vanhat potilastiedot ja sairaskertomukset. Erotusdiagnostiikka on tärkeä tehdä, sillä ADHD:n tapaisia oireita esiintyy myös monissa psyykkisissä häiriöissä. Verikokeilla kartoitetaan, etteivät oireet johdu fyysisestä sairaudesta kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta. ADHD-kokeisiin kuuluvat myös huumeseulat, sillä huumeiden käyttö voi myös näkyä ADHD:n kaltaisena oireiluna. Tutkimuksissa on tärkeää saada tietoa monesta lähteestä, minkä takia pyritään haastattelemaan myös toista vanhempaa tai kumppania. (Hyvin tehty adhd-diagnoosi on kaikkien etu)

Sinä pärjäät!

Olet saattanut joskus kuulla, ettet tule koskaan pärjäämään opiskelussa koska olet liian laiska, aikaansaamaton, vilkas ja asenneongelmainen. Unohda kuitenkin kaikki mitä sinulle on sanottu.

ADHD ei tee sinusta huonoa ihmistä eikä epäonnistujaa. Olet yhtä taitava kuin kuka tahansa muukin ja oikeanlaisella tuella vain taivas on rajana!

Tuen tarve ei tarkoita, että olisit huonompi kuin muut vaan että sinulla on erilainen tapa oppia. Hae rohkeasti tukea opintoihisi ja etsi itsellesi sopivia oppimisen tapoja. Löydettyäni itselleni hyvät tavat oppia huomasin, että opiskelu on oikeasti mielekästä eikä mahdotonta.