Mies vailla läheisyyttä

19.11.2024

Kuvittele seuraavat tilanteet: kaksi ihmistä kävelemässä kadulla käsikynkässä, halaamassa tai pitämässä toisiaan kädestä. Kaksi ihmistä nukkumassa samassa sängyssä tai makaamassa vierekkäin sohvalla katsellen televisiota – kenties jopa sylikkäin. Voisivatko nämä olla ystäviä? Ja vieläpä miehiä?

Miesten läheisyyttä ja ystävyyttä säätelevät yhä vahvat normit, jotka juontuvat miehiin kohdistuvista odotuksista. Miesten välisiin suhteisiin liitetään edelleen vahva heteronormatiivisuus, mikä rajaa läheisyydenosoitukset usein homomiesten välisiksi. Poikkeuksena on urheilu, jossa halaaminen, selkään tai takapuolelle taputtelu – jopa suuteleminen – ovat pukukopeissa ja kentillä täysin hyväksyttyjä tapoja juhlistaa yhteenkuuluvuutta ja urheilumenestystä.

Humalassa miesten välistä läheisyyttä saatetaan katsoa läpi sormien, mutta sitä usein jälkikäteen häpeillään ja selitellään kontrollin menettämisellä. Heti humalan haihduttua palataan platonisiin kättelyihin ja koviin selkään taputuksiin, jotka saattavat tehdä halauksista kiusallisia. Mutta mitä hävettävää tai kiellettyä miesten välisissä hellyydenosoituksissa oikeastaan on? Koskevatko samat läheisyyskiellot myös muita sukupuolia, vai ovatko miehet kosketushäpeän viimeisiä uhreja?

Tuoreen väitöskirjan (Family transitions and mental wellbeing) mukaan romanttisten suhteiden ja erityisesti avioliiton vaikutukset miesten hyvinvointiin ovat suuremmat kuin naisilla. Parisuhteesta hyötyminen ei sinänsä ole kielteinen asia. Liiallinen tukeutuminen naisiin emotionaalisen tuen ja läheisyyden antajina tekee kuitenkin miehistä haavoittuvia ja luo painetta miesten ja naisten välisiin suhteisiin. Tämä voi selittää, miksi suhteen päättyminen saattaa olla miehille tuhoisampaa, johtaa vakavampiin sosiaalisiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin. Samalla on kysyttävä, sijoittavatko miehet näiden tiukkojen normien vuoksi liikaa läheisyydentarpeitaan romanttisiin suhteisiin, mikä tekee heistä riippuvaisia ja altistaa heidät kärsimyksille läheisyyden puuttuessa.

”Miehenä on vaikeempi osottaa empatiaa tai rakkautta toista miespuolista kaveria kohtaan. Et tuntuu, et siinä ois sellanen muuri välillä. Et ehkä siihen ei oo totuttu siihen, et voi jakaa sellasia tunteita miesten välillä.” - MiehenTila-hankkeen vertaisryhmiin osallistunut mies.

Keskustelu miesten kokemasta rakkaudesta, kosketuksesta ja läheisyydestä vaikuttaa painottuvan liikaa parisuhteisiin. Tämä voi johtua osittain siitä, että parisuhteessa läheisyys nähdään sallituksi ja hyväksytyksi. Kun läheisyys rajautuu romanttisiin suhteisiin, vaarana on, että monet miehet jäävät kokonaan vaille läheisyyttä tai kärsivät sen puutteesta romanttisen suhteen päättyessä. Tämä puolestaan voi lisätä miesten yksinäisyyden kokemuksia sekä edesauttaa ääri-ilmiöiden, kuten incel-kulttuurin, syntyä.

Ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan voi yllättäen olla yksinkertainen: miesten välisen läheisyyden ja kosketuksen normalisointi. Tämä antaisi tilaa miesten välisille platonisille hellyydenosoituksille ja mahdollistaisi inhimillisen kosketuksen, jota me kaikki tarvitsemme.

Erinomaista kansainvälistä miestenpäivää kaikille!