Jokainen meistä on oma yksilö ja jokainen meistä kokee kuormituksen eri tavoin. Nuorelle mielenterveys on se voimavara, joka auttaa selviytymään arjen haasteissa ja tukee opintoihin sitoutumista ja mahdollistaa myös turvallisen itsenäistymisen. Hyviä mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat mm. tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vahvuuksiensa tunnistaminen ja taito ilmaista tunteitaan. Nämä kaikki voi oppia ja niitä harjoitellaankin oppilaitosten arjessa jatkuvasti. Oppilaitoksissa on korostettava yhteisöllisyyttä, jotta nuori kokee olevansa osa porukkaa. Aikuisten tuki ja turvallisuuden tunne myös edistävät nuorten mielenterveyttä. Se, että joku tulee kysymään ”Mitä kuuluu?” tai tervehtii, olisi tärkeää toteuttaa oppilaitosten ammattilaisten ja myös opiskelijoiden keskuudessa. Ammattilaisten on myös muistettava tarjota matalan kynnyksen apua ja tukea opiskelijoille.
Opiskelijan mielenterveyden keskeinen osa on tunteiden tunnistaminen, kohtaaminen ja hyväksyminen. Tunnetaitojen avulla luodaan ja ylläpidetään ihmissuhteita ja ymmärretään itseä ja muita paremmin. Myös hengitysharjoitukset ja hiljentymisen hetket ovat hyviä mikrotaukoja opiskelujen lomassa. Toimii niin opiskelijoille kuin aikuisillekin. Ne auttavat mieltä ja kehoa palautumaan.
Turvataitojen harjoittelu on nuorelle tärkeää. Niiden harjoittelu on keskeinen osa nuoruuden kehitystä ja kasvua. Nuorten turvataitokasvatus tukee kehitystä ja kehittää itseluottamusta sekä itsensä arvostamista. Se vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja, tukee ihmissuhteita, kannustaa opiskelijaa puhumaan vaikeistakin asioista, opettaa puolustamaan omia rajoja ja kunnioittamaan myös toisten rajoja. Turvataitokasvatus myös opettaa toimimaan esim. kiusaamisen, seksuaalisen hyväksikäytön tilanteissa tai väkivaltatilanteissa. Se rohkaisee kertomaan turvallisille aikuisille vaikeitakin asioita. Oppilaitoksissa on mielestäni erityisen tärkeää luoda opettajien ja muiden ammattilaisten kanssa opiskelijoille turvallinen ympäristö, jotta kukaan ei jäisi yksin.
Mikäli tämä teksti tavoittaa ammattilaisen, on erittäin hyvää materiaalia löydettävissä aiheeseen liittyen. Turvataitoja nuorille -opas on suunnattu myös toisen asteen oppilaitosten opettajille, kuraattoreille ja terveydenhoitajille. Mielestäni olisi tärkeää oppilaitoksissa ottaa tämä asia puheeksi ja oikeasti opettaa nuorille turvataitoja. Nuorten keskuudessa on väkivaltaa ja kiusaamista valitettavan paljon. Turvataitojen avulla nuoret oppivat kunnioittamaan omaa ja toisen ihmisen ihmisarvoa. He saavat myös valmiuksia itsesuojeluun kiusaamisen ja väkivallan tilanteissa ja oppivat ehkä myös välttämään niitä. Turvataitokasvatuksen avulla myös rohkaistaan nuoria purkamaan huolia turvallisille aikuisille.
Nuoret tarvitsevat tukea ja kannustusta sekä lohdutustakin monesti harjoitellessaan oikeasuhtaisten tavoitteiden asettamista. Mielenterveystaidot vahvistavat kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja selviytyä niistä eteenpäin. Selviytymiskeinoja on monia ja ne auttavat arjen stressin säätelyssä ja isompienkin kriisien kohtaamisessa. Hyvät ihmissuhteet, oma tukiverkosto elämässä on mielestäni tärkein selviytymiskeino. Se, että on joku, kenelle kertoa iloista ja suruista. Mikäli tätä ei ole, on myös Nyyti ry:n sivuilla tukea ja apua saatavilla. Ei tarvitse jäädä yksin. Uni, lepo ja terveellinen ruokavalio myös auttavat jaksamaan.
Opiskeluaikana nuoret solmivat ystävyyssuhteita ja opiskelu edistää yhteisöllisyyttä. Yksinäinen nuori voi kuitenkin saada riittävän tuen omaan tilanteeseensa myös verkossa. Ei me kaikki olla huippusosiaalisia tyyppejä, eikä meidän tarvitsekaan olla. Nuoren on myös hyvä oppia ymmärtämään, että haastavat tilanteet kuuluvat elämään. On tärkeää kannustaa nuoria puhumaan mielenterveydestä. On myös tärkeää harjoitella tunnistamaan tilanteet, joissa selviytymiseen tarvitaan apua ja tukea. Nuoren tavoitteet voivat olla ns. ”pilvilinnojen maalaamista”, kuten omien voimavarojen ylittävät tavoitteet. Helposti kaverin kanssa päätetään opiskella vaikkapa lähihoitajaksi, jonka jälkeen haaveena opiskella sairaanhoitajaksi. Opiskeluaikana moni nuori kuitenkin huomaa työn kuormittavuuden, mutta yrittää jatkaa väsymyksestä huolimatta eteenpäin, koska kaverikin jatkaa ja jaksaa. Tämänkaltaisten tilanteiden ehkäisemiseksi on tärkeää muistaa säännöllisesti varmistaa, että mitä opiskelijoille kuuluu. Kysymättä yksikään ”Sirpa” tai ”Keijo” ei kerro välttämättä ongelmistaan, vaan menee virran mukana pahimmassa tapauksessa ”burn outiin” saakka. Itse olen myös opiskellut ja tehnyt töitäkin siinä samalla. Ei se helppoa ole. Läheiset ovat monesti muistuttaneet, että ”Älä polta itseäsi loppuun”. Sitä vain luulee jaksavansa ja naurahtaa moiselle ajatukselle. Päättäväisenä olen vastannut, että ”Kyllä minä jaksan, ei hätää”. No enpä minä aina jaksa.
Läheisen sairastuminen yhdistettynä opiskeluun ja työhön oli vuosi sitten liikaa. Olin pitkällä sairauslomalla tämän vuoksi. Tämän ajan lepäsin, käsittelin asioita ja myönsin etten jaksa. En tehnyt koulutehtäviä, enkä miettinyt työasioita. Oli pakko hengähtää välillä ja myöntää, että tätä matkaa ei tarvitse jaksaa yksin. Juttelin työpsykologin kanssa. Sain siitä hieman potkua eteenpäin. Myös ystävät ja läheiset olivat tukena vaikeina hetkinä. Omat rajat on tunnistettava ja on muistettava levätä. On myös muistettava ajoissa pyytää apua. Jälleen opiskelen ja teen töitäkin samalla, mutta muistan myös levätä ja vapaa-aikaa arvostan todella paljon nykyisin. Pyhitän vapaapäivät ajanviettoon perheen kanssa. 5-vuotiaan prinsessan kanssa ei tule tylsää. Hän ja 2 poikaani ovat elämäni tärkeimmät, joiden vuoksi jaksan ja joiden vuoksi muistan pitää myös nykyisin paremmin itsestäni huolta. Kukaan meistä ei ole kone. Olemme ihmisiä, yksilöitä ja jokainen meistä on yhtä tärkeä.
Mielestäni ihan jokaisen nuoren tukiverkosto tulisi varmistaa, jotta saadaan turvattua jokaiselle riittävä tuki. Ketään ei saa jättää yksin. Ei olisi yhtään huono ajatus jollakin oppitunnilla miettiä yhdessä opiskelijoiden kanssa vaikkapa Nyytin sivuilta löytyvän materiaalin avulla, miten vaikutetaan arkisilla valinnoilla omaan mielenterveyteen. Arjen ja elämäntapojen vahvistamiseen löytyy opiskelijan opas elämäntaidoista. Sieltä löytyy myös tietoa, miten omaa mielenterveyttä voi vahvistaa. On hyvä pysähtyä miettimään omia arvoja, harrastuksia ja tärkeitä ihmisiä ympärillään. Nuorille on erityisen tärkeitä kaverit ja harrastukset ja se, että on osa porukkaa. Kukaan ei oikeasti halua olla yksin. Yksinäisyyteen on aina jokin syy. Kukaan meistä ei ole terästä ja jokainen meistä väsyy joskus. Jokainen meistä jossakin vaiheessa elämää kokee menetyksiä tai sairautta. Vastoinkäymisiltä ei voi elämässä välttyä kukaan. Riittävän tuen ja mielenterveyden edistämisen avulla kuitenkin pystytään tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Kun saamme yhdenkin syrjäytyneen nuoren pelastettua, on sekin lottovoitto! Pidetään toisistamme huolta. Ei jätetä ketään yksin. Tuetaan ja arvostetaan toisiamme. Muistetaan, että me kaikki ollaan samanarvoisia. Tämä on tärkeää, jotta kohtaisimme kaikki toisemme arvokkaasti.
Mielestäni nuorten mielenterveyden edistämisellä pyritään hyvin laajasti vaikuttamaan yhteiskunnan olojen muuttamiseen, jotta kaikilla olisi opintojensa aikana turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyyden tunne. Nyyti ry:n sivustolla on hyvänä esimerkkinä blogitekstit, chat, tarinat ja mm. vapaaehtoistoimintaa. Blogeissa ja tarinoissa jokainen voi saada äänensä kuuluviin. Jokainen voi kirjoittaa omia kokemuksiaan ja täten auttaa samassa tilanteessa olevaa opiskelijaa. Sieltä voi saada apua ja myös tarjota sitä toisille. Aivan mahtava yhdistys tukemassa ja edistämässä nuorten mielenterveyttä.
Satu, sosionomiopiskelija, Diak Pori
