Opiskelijoiden hyvinvointikyselyn tulokset järkyttivät Nyyti ry:n vapaaehtoiset: jaksamisen haasteet ja ahdistuneisuus koskettivat lähes jokaista

27.5.2024

Opiskelijoiden jaksamisen ja mielenterveyden haasteet ovat olleet pitkään tiedossa. Korona-aika lisäsi opiskelijoiden henkistä pahoinvointia ja se on lisääntynyt entisestään koronavuosien jälkeen. Yksi mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä on huoli taloudellisesta tilanteesta. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo onkin ollut tänä keväänä otsikoissa erityisesti siihen kohdistuvien heikennysten vuoksi. Orpon hallitus on sopinut kevään aikana mittavista leikkauksista, joihin kuuluivat opiskelijoiden palautus erityisesti yksinasuvien toimeentuloa heikentävän opintotuen asumislisän piiriin ja aikuiskoulutustuen lakkautus. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton mukaan yksinään siirto opintotuen asumislisän piiriin voi heikentää Helsingissä asuvan opiskelijan toimeentuloa 2389,20€ vuodessa jopa asumistuen leikkausten jälkeiseen tasoon verrattuna.

Opiskelijoiden toimeentulon ja jaksamisen ongelmat eivät ole uusi asia. THL:n vuonna 2021 teettämässä korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa toimeentulohuolet korostuivat erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoilla, joista yli viidesosa oli pelännyt ruoan loppuvan ennen rahan saamista uuden ostamiseen. Myös mielenterveyden haasteita ilmeni tutkimuksessa merkittävästi. Noin 40 prosenttia opiskelijoista oli kokenut opiskelu-uupumusta viimeisen kuukauden aikana, psyykkistä kuormittuneisuutta koki yli puolet, ja yli neljäsosa jopa mainitsi jaksamisen merkittäväksi esteeksi lasten hankinnalle. Nyyti ry:n vapaaehtoiset halusivat selvittää opiskelijoiden toimeentulon, jaksamisen ja mielenterveyden nykytilaa kyselyllä.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteita kartoittava kysely keräsi 118 vastaajaa

Kysely toteutettiin verkossa Microsoft Forms -lomakkeella. Kyselylomake sisälsi viisi monivalintakysymystä, kolme avointa kysymystä ja yhden vaihto-opiskelijoille suunnatun kysymyksen. Monivalintakysymyksillä kartoitettiin taustamuuttujat, eli vastaajien sukupuoli, ikä ja opintojen vaihe. Lisäksi kartoitettiin, millaisia mielenterveyden, jaksamisen ja hyvinvoinnin haasteita vastaajat ovat kokeneet. Vaihtoehtoja olivat opintoihin liittyvä kuormitus, jaksamisen haasteet, keskittymisvaikeudet, opintoihin liittyvä riittämättömyyden tunne, huoli toimeentulosta, huoli maailmantilanteesta, yksinäisyys, univaikeudet, ahdistuneisuus, masentuneisuus, voimakas stressi sekä vaihtoehto muu, jota pystyi itse tarkentamaan. Avoimet kysymykset puolestaan kartoittivat, miten aiemmin mainitut haasteet näkyvät vastaajien arjessa, millaiset asiat tukevat hyvinvointia ja millaista tukea vastaajat toivoisivat saavansa. Vaihto-opiskelijoille oli lisäksi tarkentava kysymys siitä, kuinka kauan he ovat olleet Suomessa.

Kysely laitettiin julkiseen jakoon 15.4. Nyyti ry:n Instagram-tilillä ja Tuudossa. Lisäksi kontaktoitiin Tampereen yliopiston aine- ja opiskelijajärjestöjä, jotka mahdollisuuksien mukaan jakoivat sitä omissa tiedotuskanavissaan. Kyselyn tekijät myös jakoivat kyselyä omissa sosiaalisen median kanavissaan ja jalkautumalla yliopistolle. Kysely oli auki 29.4. asti, ja siihen vastasi yhteensä 118 opiskelijaa. Kyselyyn vastaajien sukupuolijakauma ei ollut tasainen, sillä lähes 70 % vastaajista oli naisia. Noin neljäsosa vastaajista oli miehiä, ja loput valitsivat vaihtoehdon “muu” tai eivät halunneet tarkentaa sukupuoltaan. Suurin osa vastaajista oli opiskellut 1–3 vuotta. Kaikista eniten vastaajissa oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Vastaajista lähes puolet oli 21–25-vuotiaita. Lopuista vastaajista suurin osa oli 26–30- tai yli 30-vuotiaita.

Kyselyn tulokset kertovat karua kieltä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteista

Kaikki vaihtoehtoina olleet mielenterveyden, jaksamisen ja hyvinvoinnin haasteet keräsivät huomattavan määrän vastauksia. Kaikkein eniten vastauksia keräsivät jaksamisen haasteet, opintoihin liittyvä kuormitus, ahdistuneisuus ja keskittymisvaikeudet. Näiden jälkeen seuraavaksi eniten vastauksia keräsivät huoli toimeentulosta sekä opintoihin liittyvä riittämättömyyden tunne. Suurin osa vastaajista myös arvioi edellä mainittujen hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteiden vaikuttavan hyvinvointiinsa joko erittäin merkittävästi tai merkittävästi.

Monilla vastaajilla jaksamisen ja hyvinvoinnin haasteet näyttäisivät vaikuttavan suoraan opintoihin. Vastauksissa raportoidaan muun muassa, että jaksamisen ongelmien takia kurssitehtävien aloittaminen tuottaa vaikeuksia, kurssitöistä suoriutuminen on haastavaa ja kurssit saattavat jäädä roikkumaan, jolloin työmäärä kasautuu ja opinnot hidastuvat. Muun muassa yksinäisyys, tulevaisuuden epävarmuus tai epäilys oman alan sopivuudesta näyttäisivät vaikuttavan opiskelumotivaatioon. Moni vastaaja kokee, että vapaa-ajalla ei ole aikaa tai jaksamista tehdä mitään, ja jopa tavalliset arjen askareet kuormittavat. Tasapainon löytäminen opiskelun ja vapaa-ajan välillä näyttää tuottavan haasteita monille. Moni vastaaja kertoo, että vapaa-ajalla on vaikea rentoutua. Vapaa-ajalla saatetaan jopa kokea syyllisyyttä siitä, ettei kaikkea aikaa käytetä opiskeluun.

Moni vastaajista raportoi myös heikon taloudellisen tilanteen vaikuttavan hyvinvointiinsa. Erityisesti stressi toimeentulosta näyttäisi monien kohdalla heijastuvan suoraan hyvinvointiin, sillä jatkuva talouteen liittyvä ahdistus haittaa opintoihin keskittymistä. Huono taloudellinen tilanne näkyy joidenkin vastaajien kohdalla esimerkiksi riittämättömänä syömisenä tai hyvinvointia tukevista asioista luopumisena. Moni vastaaja onkin huolissaan hallituksen opiskelijoiden toimeentuloon kohdistamien leikkausten vaikutuksista jaksamiseensa. Osa raportoi, että heikon taloudellisen tilanteen vuoksi heidän on haettava töitä tai tehtävä entistä enemmän töitä opintojen ohessa. Useampi työssäkäyvä opiskelija kuitenkin raportoi työnteon hidastavan opintoja. Moni mainitsee myös kesätöiden löytämisen tuottaneen vaikeuksia ja kesän toimeentulon aiheuttavan huolta. Useampi vastaaja kertoi myös olevansa huolissaan siitä, miten tulee tulevaisuudessa työllistymään omalle alalleen.

Opiskelijat toivovat yhteisöllisyyttä, lepoa, parempia mielenterveyspalveluita ja opiskelijat huomioivaa opetusta ja politiikkaa

Pyysimme kyselyssä vastaajia myös kertomaan, millaiset asiat tukevat heidän hyvinvointiaan ja auttavat jaksamaan. Suuri osa vastaajista mainitsi hyvinvointia tukevaksi tekijäksi ihmissuhteet, kuten ystävät, perheen tai kumppanin. Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyyden ja vertaistuen merkitys korostuivat vastauksissa laajemminkin. Myös lemmikkien mainittiin tukevan hyvinvointia. Moni mainitsi lisäksi vanhalla kotipaikkakunnalla vierailemisen tukevan jaksamista. Suuressa osassa vastauksista korostui myös levon tärkeys. Työmäärän vähentämisen, riittävän unen ja palautumisen nähtiin tukevan jaksamista. Useassa vastauksessa mainittiin, miten tärkeää on irtautua välillä opiskelusta ja tehdä jotain muuta mielekästä. Esimerkiksi liikkuminen, luonnossa oleminen, erilaiset harrastukset, musiikki ja elokuvien tai sarjojen katselu mainittiin mielekkäänä tekemisenä. Osa vastaajista koki myös itse opinnot tai työn tekemisen mielekkäänä. Vastauksissa mainittiin useasti myös hyvän ja riittävän ruoan vaikutus hyvinvointiin. Terapia ja YTHS:n mielenterveyden tuki nousivat myös vastauksista esiin keskeisinä hyvinvointia tukevina tekijöinä.

YTHS:n palvelut ja niiden saatavuus nousivat merkittävästi esiin myös kysyttäessä, millaista tukea vastaajat toivoisivat saavansa mielenterveyden, jaksamisen ja hyvinvoinnin haasteisiin. Suuressa osassa vastauksista mainittiin tarve keskusteluavulle ja YTHS:n palveluille. Niiden saatavuus koettiin liian hitaaksi ja palveluvalikoima liian rajatuksi.

Lisäksi moni vastaajista toivoi yliopistolta enemmän ymmärrystä ja tukea opintoihin. Opettajilta toivottiin enemmän opiskelijoiden huomiointia muun muassa kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa. Osa vastaajista kaipasi enemmän joustavuutta kurssien suorittamiseen sekä parempaa tiedotusta erilaisista tukimuodoista. Myös erilaisiin haasteisiin ja elämäntilanteisiin liittyvää vertaistukea kaivattiin osassa vastauksista. Tällaisista tilanteista mainittiin muun muassa alan vaihto, opiskelu vanhemmalla iällä, opinnäytteen tekeminen, työnhaku ja rahahuolet. Myös yksinäisyyteen toivottiin helpotusta.

Osassa vastauksista nostettiin esiin myös laajemmat yhteiskunnalliset toimet opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi rahallisen tuen koettiin vaikuttavan merkittävästi hyvinvointiin. Päättäjiltä toivottiin enemmän ymmärrystä opiskelijoiden tilanteesta sekä opiskelijat huomioivaa politiikkaa.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan taloudellisen ahdingon helpottamista ja tukipalveluiden lisäämistä

Tulosten perusteella näyttää siltä, että monille opiskelijoille opiskelu itsessään on todella kuormittavaa. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yhä useampi joutuu kuitenkin harkitsemaan töiden tekemistä opintojen ohella. Koska jaksaminen on monilla jo valmiiksi heikko, työnteko opintojen ohella voi kuitenkin hidastaa opintoja merkittävästi ja pahimmillaan johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin, kuten uupumukseen. Kaikilla ei myöskään ole tarvittavia voimavaroja työnteon ja opiskelun yhdistämiseen. Näiden opiskelijoiden hyvinvointi kärsii entisestään, kun opiskelu alkaa vaatia entistä suurempaa velanottoa tai kulujen vähentämistä.

Tuloksista nousee myös esiin, ettei monilla opiskelijoilla ole aikaa ja jaksamista tehdä hyvinvointiaan tukevia asioita, kuten levätä, liikkua ja palautua vapaa-ajalla. Lisäksi taloudellinen niukkuus heijastuu siihen, että usea opiskelija raportoi joutuvansa syömään vähemmän kuin mitä he tarvitsisivat. Opiskelijoiden taloudellisen tilanteen kiristyminen entisestään voi mahdollisesti lisätä vapaa-ajan puutetta ja muita edellä mainittuja ongelmia.

Tulosten perusteella vaikuttaa myös siltä, että YTHS:n tarjoamien mielenterveyspalvelujen saatavuutta tulisi parantaa ja monipuolistaa. Opiskelijat kokevat palvelut tällä hetkellä riittämättömiksi ja liian hitaiksi. Yksinäisyys ja korkeakoulujen henkilökunnalta saatavan tuen ja jouston puute koetaan myös jaksamista heikentäviksi tekijöiksi. Korkeakouluissa tulisikin miettiä konkreettisia ratkaisuja opiskelijoiden yksilölliseksi huomioimiseksi ja tukemiseksi. Laajemmassa mittakaavassa politiikan tulisi myös edistää opiskelijoiden hyvinvointia.

Kyselyn tekivät ja tekstin kirjoittivat Nyyti ry:n ja Tampereen yliopiston yhteistyökurssille osallistuneet yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat Ella Mylly, Emmi Tallila, Maija Toriseva ja Syksy Ukkonen.