Blogikirjoitusta varten on haastateltu Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan LAMKOn vuoden 2019 puheenjohtajaa ja kolmannen vuoden sairaanhoidon opiskelijaa Marko Kairaa Lahdesta.
Opiskelijakunnilla, kuten Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKOlla, on merkittävä rooli korkeakouluyhteisöissä. Niiden tehtävänä on valvoa opiskelijoiden etua, tarjota opiskelijoille palveluita ja varmistaa opintojen mahdollisimman sujuva eteneminen. Opiskelijakunnat voivat vaikuttaa paljon kiusaamisen vähentämiseen opsikeluyhteisössä. LAMKOn vastuulla on esimerkiksi opiskelijatutoroinnin organisointi ja koulutus. Tutorit muodostavat kattavan verkoston opiskelijoiden keskuuteen ja ovat vastuussa uusien opiskelijoiden ryhmäytymisestä. Tutoreille uusien opiskelijoiden on helpompi kertoa, jos he tuntevat jäävänsä porukan ulkopuolelle. LAMKOlta opiskelija saa apua myös tilanteissa, joissa hän on kokenut kiusaamista henkilökunnan tai harjoittelupaikan taholta.
LAMKOn vuoden 2019 puheenjohtaja Marko Kaira lähti mukaan opiskelijakuntatoimintaan, koska hän halusi vaikuttaa asioihin. Hänen mukaansa kiusaamisesta on tärkeä puhua, jotta ilmiö tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin. “Kiusaaminen ei ole vain päiväkodin pihalla tapahtuvaa tönimistä, vaan sitä valitettavasti ilmenee koko ihmisen elinkaaren ajan. Kun asiaa tuodaan korkeakouluissa ja yhteiskunnassa esille, niin ilmoittamisen kynnys madaltuu. Ongelman myöntämisestä lähtee yleensä ihmiskunnassa myös halu parantaa ongelma, ja etsiä laajalla skaalalla ratkaisuja. Lisäksi kiusatut näkevät, etteivät he ole yksin ongelmansa kanssa. Avoin dialogi on mielestäni erittäin tärkeää”, Kaira toteaa. Hän muistuttaa, että korkeakoulu on paikka, jossa opitaan lukuisia erilaisia taitoja työelämää varten. “Myös hyvät arvot ja inhimillisyys ovat erittäin hyviä taitoja oppia viimeistään tässä vaiheessa elämää.”
Kaira kehuu yhteistyötä Lahden ammattikorkeakoulun ja LAMKOn välillä. Toimiva yhteistyö auttaa myös kiusaamisen vastaisessa työssä. “Opiskelijakunta on tärkeä opiskelijoiden äänitorvi koulun suuntaan ja toisinpäin, sillä opiskelijakunta viestii paljon koulun informaatiota eteenpäin opiskelijoille. Koulun työntekijöiden kanssa on tärkeää luoda kiusaamista ehkäiseviä rakenteita ja lähimmäistä kunnioittava kulttuuri koko korkeakouluyhteisöön” Kaira sanoo. Hän kehuu korkeakoulunsa kattavaa palautejärjestelmää, ja muistuttaa, että opiskelijan on halutessaan mahdollista viedä LAMKOn kautta palautetta eteenpäin myös nimettömänä. Opiskelijakunta ohjaa palautteet koulutusalasta vastaavalle johtajalle, tai esimerkiksi alan harjoittelusta vastaavalle henkilölle. “Ennaltaehkäisy ja vuoropuhelu on tässäkin avainsana ja olen esimerkiksi itse ollut puhumassa tuleville sairaanhoidon harjoittelun opiskelijaohjaajille siitä, mitä opiskelijat toivovat työharjoittelultaan. Tässäkin koulutuksessa toimme opiskelijoiden huolta esille siitä, kuinka harjoittelupaikoissa opiskelijat kokevat joskus kiusaamista ja vähättelyä” Kaira muistelee.
Hyvinvoivan ja yhdenvertaisen opiskeluyhteisön edellytyksenä on Kairan mukaan korkeakoulun omat vahvat hyvinvointitoimijat. “Tarvitaan oikeasti niitä henkilöitä, jotka tekevät työpäivän pelkästään opiskelijan hyvinvoinnin parissa ja sitä kehittäen. Kaiken pitää myös ehdottomasti toimia matalalla kynnyksellä” hän toteaa. Opiskelijakunnan aktiivit pääsevät tekemään tiivistä yhteistyötä hyvinvointitoimijoiden, kuten opintopsykologin, oma-opettajien ja kouluterveydenhoitajan kanssa ammattikorkeakoulun viiden alakohtaisen hyvinvointityöryhmän kautta. Kaira ilmaisee kuitenkin huolensa hyvinvointipalveluiden ja opiskeluterveydenhuollon resurssoinnista. Opintopsykologille on esimerkiksi jatkuvasti yli kuuden viikon jono. “LAMKissa oli juuri varainkeruukampanja menossa ja yritykset lahjoittivat kymmeniä tuhansia euroja erilaisiin opetusta kehittäviin tarkoituksiin. Aivan loistava sekä tarpeellinen asia ja kiitos paljon siitä. Minua jäi silti häiritsemään, että missä on se taho, joka lahjoittaisi kymmeniä tuhansia euroja opiskelijoiden psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin? Eikö yhteiskunnan kannalta olisi äärettömän tärkeää tuottaa korkeakoulusta juuri niitä hyvinvoivia hyvinvoinnin osaajia tulevaisuuden työelämään?” Kaira summaa. Omassa yhdenvertaisuustyössään opiskelijakunta keskittyy nyt panostamaan kaksikieliseen viestintään sekä opiskelijakunnassa että korkeakoululla, etteivät kansainväliset opiskelijat jäisi paitsi informaatiovirrasta. Lisäksi satsataan kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin, esteettömän opiskeluympäristön edellytysten parantamiseen ja vertaistutorointiin.
Kaira toimii puheenjohtajan pestinsä lisäksi opiskelijakunnan toisena häirintäyhdyshenkilönä. Opiskelija voi olla yhteydessä yhdyshenkilöihin aina, jos itse kokee tai näkee ympärillään häirintää. “Me emme välttämättä ole se lopullinen taho joka asian käsittelee, mutta me osaamme aina ohjata opiskelijan eteenpäin oikealle taholle. Lisäksi olemme häirintää kokeneen ihmisen tukena niin kuin ihminen ihmiselle. Kaikissa tilanteissa edetään aina tietenkin yhteyttä ottaneen tahon ehdoilla ja hyväksynnällä. Meitä sitoo myös ehdoton vaitiolovelvollisuus.” Kaira painottaa. Hän kehottaa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä, ja muistuttaa, että LAMKOn toimiston ovi on aina avoin opiskelijoille. “Opiskelijakunta on täällä sitä varten, ettei opiskelija joudu jäämään minkään ongelmansa kanssa yksin.”
Tämä blogiteksti on osa Nyyti ry:n Puhutaan kiusaamisesta!- hankkeen Puhumme ja puutumme- kampanjaa 26.3-19.5.2019. Kampanjan avulla pyritään tuomaan näkyväksi opiskeluyhteisöjen toimivia keinoja ja ratkaisuja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Lisätietoja kampanjasta: nyyti.fi/uutinen/puhumme-ja-puutumme-kampanja/
Vastaa