Mielellä on väliä! -blogi
Mielellä on väliä! -blogissamme kirjoitetaan opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, otetaan kantaa ja herätetään keskustelua. Kirjoittajina toimivat niin Nyytin työntekijät, alan toimijat kuin opiskelijatkin.
#MielelläOnVäliä
Joka kolmas opiskelija kokee merkittävää psyykkistä kuormitusta ja toimeentulon epävarmuus varjostaa monen arkea. Tarve Nyyti ry:n tekemälle työlle on suuri. Nyytin 40 v. sitten perustaneiden opiskelijoiden tavoite opiskelijoiden hyvinvoinnista välittävästä yhteiskunnasta on entistä ajankohtaisempi.
Lue lisääKuinka saisimme lisättyä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä niin, että kyseessä olisi ihan jokaisen opiskelijan perusoikeus eikä vain osan etuoikeus?
Lue lisääSuomessa reilusti yli puolet kaikista sateenkaarevista miehistä ovat harvoin tai ei koskaan avoimia omasta sateenkaarevuudestaan töissä. Noin puolet piilottavat identiteettinsä täysin tai melkein täysin myös koulussa. Erityisesti biseksuaalit miehet salaavat muita sateenkaariryhmiä useammin identiteettinsä kokonaan muilta ihmisiltä, mukaan lukien perheen ja ystävät.
Lue lisääYksinäisyyden havaitsemisessa, olipa kyse kollegasta tai opiskelijasta, on lopulta kyse vuorovaikutuksesta toisen henkilön kanssa. Kuunteleva kohtaaminen tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, tunteita ja ajatuksia, mutta ennen kaikkea se osoittaa toiselle henkilölle, että olen kiinnostunut hänestä, hänen kokemuksistaan ja ajatuksistaan.
Lue lisääMiesten läheisyyttä ja ystävyyttä säätelevät yhä vahvat normit, jotka juontuvat miehiin kohdistuvista odotuksista. Miesten välisiin suhteisiin liitetään edelleen vahva heteronormatiivisuus, mikä rajaa läheisyydenosoitukset usein homomiesten välisiksi.
Lue lisääYksinäisyys on asia, joka koskettaa meistä jokaista tavalla tai toisella jossakin kohtaa elämää. Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta koetaan korkeakouluissa paljon. Yksinäisyys ei ole koskaan itse valittua ja pahimmillaan se aiheuttaa esimerkiksi opiskelukyvyn alenemista, poissaoloja, suuremman opintojen keskeyttämisriskin sekä heikentää opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Lue lisääItsemurhista puhuminen on tärkeää myös siksi, että itsetuhoiset ajatukset ovat paljon yleisempiä kuin saatamme ajatella: suomalaisista joka viides ja nuorista aikuisista joka kolmas on joskus ajatellut itsemurhaa. Vielä useampi tuntee jonkun, joka on joskus yrittänyt tai tehnyt itsemurhan. Itsetuhoisia ajatuksia voi olla myös kenellä tahansa iästä, taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta, miksi tuen tarvetta ei voi määritellä ulkoisten tekijöiden perusteella
Lue lisääKesälomien jälkeen arkeen paluu saattaa jännittää. Edessä on taas paljon opiskeluun liittyviä sosiaalisia tilanteita. Jos kärsii sosiaalisesta jännittämisestä, kuten itsekin aikoinaan kärsin, voi normaalista arjesta tulla todella stressaavaa ja kuormittavaa. Sosiaalinen jännittäminen on yksi yleisimmistä mielenterveyden haasteista opiskelijoiden keskuudessa, mutta jännittämiseen liittyy niin paljon häpeää, että siitä ei juuri toisille kerrota.
Lue lisääMitä nää siinä märiset? Kyllä sie nyt tuon kestät vai ookko ihan luuseri? Mies, oletko kuullut noita usein? Oletko kenties itsellesikin kova, koska sillähän on aina pärjätty ja menty eteenpäin?
Lue lisääJos jokainen tekee itsenäisesti ilmastotekoja, voiko sillä saada tarpeeksi isoja muutoksia aikaan?
Lue lisääTässä kirjoituksessa kerrotaan vertaismentorointitoiminnan käynnistämisestä Oulun yliopistolla keväällä 2024. Vertaismentoroinnissa on kyse kahdenvälisestä vertaistoiminnasta, jossa mentori tukee opintojen ja opiskeluarjen kanssa painiskelevaa opiskelijaa opintojen jatkamisessa.
Lue lisääOpintojen tuunaaminen on toimiva työkalu opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä, ja sitä on syytä tukea.
Lue lisääMuut suunnittelevat juhannusrientoja, yhteisiä lomamatkoja ja leppoisia piknikkejä rannalle. Itse pohtii sitä, miten selviäisi taas yhdestä kesästä musertavien yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. Yksinäisyyden kokemukset kesällä ovat yleisiä.
Lue lisääOpiskelijoiden jaksamisen ja mielenterveyden haasteet ovat olleet pitkään tiedossa. Korona-aika lisäsi opiskelijoiden henkistä pahoinvointia ja se on lisääntynyt entisestään koronavuosien jälkeen.
Lue lisääKansainväliinen homo-, bi- ja transfobian vastainen päivä tunnetaan myös nimellä IDAHOBIT, International Day Against Homophobia, Biphobia and Transphobia. Teemapäivän tarkoituksena on tehdä näkyväksi lhbtiqa+-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja niitä tekijöitä, jotka estävät sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista.
Lue lisääLiikunnan mielenterveyttä tukevat vaikutukset ovat kiistattomat ja niistä tulisi jokaisen opiskelijan voida nauttia taustasta ja ominaisuuksista riippumatta, kirjoittavat vammaisaktivisti Selinä Nera ja Nyyti ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tommi Yläkangas. Tällä hetkellä korkeakoulukentällä tarjotaan monipuolisia liikuntapalveluita opiskelijoille, mutta kuuluuko liikunta kaikille, jos liikkumismahdollisuudet eivät ole yhdenvertaisesti kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa?
Lue lisääSuorituskulttuurin kyseenalaistaminen tai ongelmien rakenteellisten tekijöiden esiin nostaminen eivät kuitenkaan sovi suorituskulttuurin ideaaliin, joten sitä kritisoivat opiskelijat on helppo leimata laiskoiksi, saamattomiksi ja epäonnistuneiksi. Tilannetta vain pahentavat puheenvuorot siitä, miten ennen oli pahemmin ja miten nykynuoret eivät kestä mitään.
Lue lisääMieheydestä voi olla suuri apu mielenterveyden hoitamisessa. Miehet kokevat helposti häpeää huonosta olotilastaan, koska he voivat kokea velvollisuudekseen pärjätä yksin.
Lue lisääMiten huonosti minulla ja sinulla, parahin lukija, loppujen lopuksi pyyhkii? Riippuu vertauskohdasta. Hautausmaat ovat täynnä myötäihmisiä, joille kävi huonommin, kauhean paljon huonommin. Historia on kärsimysten suhteellistamisen instrumentti. Sillä kannattaa ronkkia itsesääliä, joka 2020-lukulaisuutta harhauttaa.
Lue lisääYhteisöllisyys oli kuitenkin paremmin havaittavissa MiehenTila-hankkeen vertaisryhmissä. Tämän vuoksi MiehenTila-hankkeen vertaisryhmien kaltaisia palveluja tarvitaan. Ne ovat kohdennettuja ja nojaavat tietyn ihmisryhmän jakamaan kokemukseen.
Lue lisääMiehenTila-hankkeessa yksinäisyys on ollut puhututtavimpia teemoja vertaisryhmissä. Keskustelemme yhdessä, millaisia kokemuksia meillä on ollut yksinäisyydestä, miltä ne tuntuivat silloin, miltä ne tuntuvat nyt. Pyrimme vertaisuutta hyödyntäen saamaan uutta ymmärrystä ja oivalluksia yksinäisyyskokemuksiimme, rakentamalla siltaa menneisyyden ja nykyisyyden välille.
Lue lisääErityisherkkyys ei ole diagnoosi, vaan se perustuu ihmisen omaan kokemukseen herkkyydestä. Herkällä ihmisellä on synnynnäinen taipumus reagoida hermostonsa vuoksi tavanomaista voimakkaammin niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin ärsykkeisiin, kuten esimerkiksi ympäristön ääniin, valoihin, uutisiin tai omiin ajatuksiin ja tunteisiin.
Lue lisääMillaisia asioita koulukiusaaminen voi saada meissä aikaan? Tapaan työssäni paljon korkeakouluopiskelijoita, joita on kiusattu koulussa. Kiusaaminen on monissa tapauksissa jatkunut läpi peruskoulun muodossa tai toisessa. Se on ollut fyysistä, ulossulkemista totaalisesti kaikista kaveriporukoista. Sitä on tapahtunut luokassa ja välitunnilla. Siltä ei ole päässyt pakoon.
Lue lisääSuhde vanhempiin käy läpi monenlaisia vaiheita matkalla lapsuudesta aikuisuuteen. Ne jättävät jäljen meihin ja siihen, miten olemme suhteessa muuhun maailman, muihin ihmisiin ja itseemme. Mikäli suhteessa vanhempiin on ollut haasteita, saattavat vaikutukset ulottua aikuisuuteen asti. Voi olla vaikea puhua omista henkilökohtaisista asioista, jos ne on ohitettu lapsena.
Lue lisääTukeakseen opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista Nyyti ry:ssä on kehitetty myötätuntomentoroinnin toimintamalli. Myötätuntomentorointi on vertaisryhmätoimintaa, jossa opiskelijat tutustuvat yhdessä myötätunnon ja itsemyötätunnon rooliin elämässä ja opinnoissa, sekä vahvistavat myötätuntotaitojaan.
Lue lisääYksinäisyydestä puhuttaessa korostuvat monesti ne asiat, joihin yksilö itse voi vaikuttaa. Voi syntyä käsitys siitä, että ainoat tavat vähentää yksinäisyyttä liittyvät siihen, kuinka yksilöiden tulisi toimia arjessaan.
Lue lisääOpiskelijan arki on kiireistä. Stressi painaa ja hektiseen arkeen voi olla vaikeaa saada sisällytettyä liikuntaharrastuksia. Hyvä uutinen tulee kuitenkin tässä: liikuntaa ei tarvitsekaan erikseen harrastaa, sillä arkiaktiivisuus riittää!
Lue lisääJokainen meistä on oma yksilö ja jokainen meistä kokee kuormituksen eri tavoin. Nuorelle mielenterveys on se voimavara, joka auttaa selviytymään arjen haasteissa.
Lue lisääKokemus myötätuntomentorointiin osallistumisesta oli tärkeä. Opiskelun ja muun elämän ollessa haastavaa oli paikka, jossa kohdattiin aina myötätuntoisesti ja pääsi harjoittelemaan tätä itsekin.
Lue lisääYhteiskunnallisen keskustelun kärkiaiheita ovat viime kuukaudet olleet yhdenvertaisuus ja rasismi. Yhdenvertaisuus liittyy erottamattomasti mielenterveyteen ja molemmat vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti toisiinsa.
Lue lisääHallitus pyrkii tekemään yhteisasumisesta sekä lainan ottamisesta houkuttelevampaa sekä pyrkii turvaamaan opiskeluaikaisen toimeentulon ja tukea valmistumista tavoiteajassa. Nämä tavoitteet ovat kuitenkin mielestämme ristiriidassa asumistuen leikkauksen kanssa. Asumistuen ja opiskelijoiden tulorajan muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa opiskelijoihin ei-tarkoitetulla tavalla.
Lue lisääElämän ihmissuhteet kurottavat kotiin, vaikka siellä asuisikin yksin. Joskus koti saattaa olla yksinäinen paikka, mutta yksinäisyyttä voi vähentää esimerkiksi kavereiden kutsuminen kylään.
Lue lisääHalusin kirjoittaa aiheesta osa-aikatyö ja opinnot, koska koen niiden olevan tärkeä osa monen opiskelijan elämää. On tärkeää oppia yhdistämään ne tavalla, joka ei kuluta opiskelijaa loppuun. Osa-aikatyön avulla opiskelija voi tutustua työkulttuuriin ja työelämän pelisääntöihin.
Lue lisääMentorointi on mentorin ja mentoroitavan (aktori) välinen kaksisuuntainen oppimissuhde. Opiskelu- ja työelämässä mentorointi on käytänne, jonka avulla luodaan yhteistä arvoa.
Lue lisääMonesti pelkäämme tekevämme vääriä valintoja joko koulutusalan tai työpaikan valinnassa. Moni on huolissaan, tuleeko valitsemallaan alalla työllistymään. Koska työelämä ja työt ehtivät muuttua uran varrella, tärkeintä on miettiä mikä asia tai ala kiinnostaa itseään eniten ja missä pääsee toteuttamaan vahvuuksiaan ja antaa sen ohjata valintoja.
Lue lisääJokainen meistä tietää miltä yksinäisyyden kokemus voi tuntua. Silti kokemukseen voi liittyä voimakkaita syyllisyyden tai häpeän tunteita.
Lue lisääMaaliskuussa 2020 kotini muuttui. Seurasin televisiosta koronauutisia ja tein gradua omalla sohvalla, kun kirjastot sulkeutuivat.
Lue lisääVitkuttelu, prokrastinointi, tehtävien lykkääminen. Useimmille meistä näillä sanoilla on kielteinen kaiku.
Lue lisääItsetuntemus ja itsensä johtaminen ovat keskeisiä niin yksilön, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin hyvinvointia ja onnellisuutta edistäviä teemoja, jotka täytyy nostaa keskusteluun vahvemmin.
Lue lisääSuorituskeskeisessä ilmapiirissämme riittämättömyys on opiskelijalle valitettavan tuttu tunne. ”Ihanneopiskelijalle” asetettuja ominaisuuksia on jonkin verran tutkittu maailmalla esimerkiksi haastattelemalla opiskelijoita ja korkeakoulujen henkilöstöä. Tyypillisiä ”ihanneopiskelijan” piirteitä ovat itseohjautuvuus, odotetussa tahdissa eteneminen ja sitoutuminen opintoihin, aloitteellisuus sekä itsenäisyys ilman hoivavastuita tai taloushuolia.
Lue lisääToiselle paikkakunnalle opintojen perässä muuttaessa on melko todennäköistä, että monet muutkin opiskelijat ovat samassa tilanteessa. Muihin tutustuminen on siis ehkä helpointa tehdä juuri tässä alkuvaiheessa, mutta onnistuu se varmasti myöhemminkin.
Lue lisääNykyinen tapa puhua mielenterveydestä nähtiin liian negatiivisena, miehiä syyllistävänä tai miesten ongelmia väheksyvänä, ja nuoret miehet kaipasivatkin keskustelua mielenterveydestä kohdistettuna miehille, ei miehistä. Erityisen haitallisena koettiin julkinen puhe, jossa miesten mielenterveysongelmat nostettiin esiin sen vuoksi, että miehet nähtiin vaaraksi tai haitallisiksi muille.
Lue lisääSosiaalisen kuuluvuuden tunne juontuu lopulta yhteydentunteeseen kahden ihmisen välillä. Kun spontaanit vuorovaikutustilanteet tulevat jälleen osaksi opiskeluarkea, yhteydentunteen vaaliminen on helpompaa. Myötätunto edistää tätä yhteydentunnetta.
Lue lisääJokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten aikaansa käyttää, siitä pitää tulla vain tietoiseksi ja tehdä korjausliikkeitä. Pilko tekeminen, etene mielekkyysjärjestyksessä ja käytä apuvälineitä. Keskittymistä ja jaksamista auttaa työskentelyn jaksottaminen Pomodoro-tekniikalla, johon löytyy monia käyttökelpoisia sovelluksia.
Lue lisääToivottavasti tämä blogikirjoitus auttaa sinua ajanhallinnassa opinnäytetyönprosessisi aikana. Olen tosi helpottunut siitä, että lähetin graduni ajallaan ja kalenterini on nyt tyhjä päivittäisistä pomodoro-tapahtumista.
Lue lisääItsemyötätunto on myötätuntoista suhtautumista itseämme kohtaan erityisesti silloin, kun on vaikeaa. Itsemyötätuntoinen ihminen puhuu itselle samalla tavalla kuin puhuisi ystävälle.
Lue lisääJos kokee jatkuvasti olevansa muiden silmissä aliarvostettu ja epäpätevä, vaikuttaa se jaksamisen myötä myös omaan suorituskykyyn alavireisesti, mikä taas ei hyödytä yhtään ketään. Osaaminen ei katso sukupuolta saati muita sen kannalta täysin irrelevantteja tekijöitä, kuten ulkonäköä tai harrastuksia.
Lue lisääOppimisen apuvälineinä käytettiin enemmän digitaalisia kuin ei-digitaalisia apuvälineitä. Digitaalisia apuvälineitä ovat esim. äänikirjat, oikolukuohjelmat, sähköiset tehtävienhallintasovellukset tai videot.
Lue lisääMyötätuntomentorointi vertaisryhmissä on noin kuuden ryhmätapaamiskerran prosessi, joka tähtää tarvelähtöisesti osallistujien myötätuntovalmiuksien vahvistamiseen ja tätä kautta myötätuntoiseen vuorovaikutukseen ja opiskeluotteeseen sekä kannustavan ja välittävän toimintakulttuurin vahvistumiseen korkeakouluissa.
Lue lisääDiagnoosilla viitataan diagnoosin tekemisprosessiin ja lopputulokseen. Diagnoosilla tarkoitetaan taudinmääritystä, ja sillä luokitellaan ja määritellään häiriöitä, sairauksia sekä vammoja. Ammattilaista diagnoosi auttaa suunnittelemaan hoitoa ja kehittämään palveluita, mutta yksinään diagnoosi ei riitä tähän.
Lue lisääLievähköissä tai keskivaikeissa tilanteissa, joissa seksuaalinen häpeä häiritsee elämää, mutta ei kahlitse sitä jatkuvasti, muutama tapaaminen seksuaalineuvojan tai -terapeutin kanssa saattaa riittää. Seksologiassa sovelletaan laajalti nk. PLISSIT-mallia (engl. permission, limited information, spesific suggestions, intensive therapy), jossa seksuaalineuvoja toimii pääasiassa luvan antamisen ja rajatun tiedon tarjoamisen tasolla, kun taas rajatut toimintaehdotukset ja intensiivinen terapia ovat seksuaaliterapeutin toiminta-aluetta.
Lue lisääYstävyys ei synny itsestään, vaan vaatii panostusta suhteen molemmilta osapuolilta. Käytänönnössä tämä tarkoittaa aloitteiden tekemistä, yhdessä vietettyä aikaa ja kiinnostusta toista osapuolta kohtaan. Tämä pätee suhteen molempiin osapuoliin. Jos yksikin näistä elementeistä puuttuu, ystävyys ei syvene.
Lue lisääPidetään huolta läheisistämme, kohdataan toisiamme ja uskalletaan ottaa puheeksi, jos näemme, ettei toisella ole kaikki hyvin. Ajoissa -hanke tavoittelee itsetuhoisuuden puheeksi ottamista kansalaistaidoksi; Aavista, puutu ja uskalla auttaa.
Lue lisääAhdistaako kouluun tai ”normaalimpaan arkeen” palaaminen etäopiskelujen ja Covid19 -rajoitusten jälkeen? Et ole yksin!
Lue lisääKuinka tulemme hienovaraisilla käytännöillä, rakenteilla, ilmaisutavoilla ja järjestetyllä toiminnalla vahvistaneeksi erittäin ahdasta, siloiteltua ja epärealistista käsitystä siitä, millainen opiskelijan tulisi olla kokeakseen olevansa riittävän hyvä ja kelpaava?
Lue lisääIhastuspsykoosissa en pystynyt keskittymään mihinkään muuhun, eikä luontaisesti opiskelutkaan olleet silloin ensimmäinen asia mielen päällä. En kestänyt sitä epävarmuutta, että mihin tämä vie, viekö mihinkään, tykkääkö hän vai eikö hän tykkää - ja kaikesta tästä myllerryksestä seurasi myös ei-rationaalisia ajatusketjuja ja toimia. Voi jos voisin nyt silittää tuota päätä ja kertoa, että kaikki on hyvin.
Lue lisääOpintojen aloittaminen tarkoittaa samalla uudenlaista elämänvaihetta on elämäntilanne minkälainen tahansa. Monelle nuorelle opintojen aloittaminen tarkoittaa elämäkulussa siirtymävaihetta: irtaantumista lapsuudenkodista ja itsenäisen elämän aloittamista usein vielä uudella paikkakunnalla. Perheellisellä opiskelijalla taas voi olla tarpeellista järjestellä arkeaan uudella tavalla, joillain voi olla hoivavastuuta lasten lisäksi tai sijasta esim. lähimmäisen omaishoitajana, toisilla opiskelu on sovitettava päätoimisen työn oheen.
Lue lisääStressinsietokyky on mielenkiintoinen käsite. Osaltaan reagoiminen uusiin tilanteisiin liittyy ihmisen temperamenttiin ja luonteeseen. Toiset ovat vauvasta lähtien uteliaampia tutkimaan uusia asioita, kun taas toiset tarvitsevat hetken tutustumiseen. Toisaalta stressinsietokyky on myös taito, jota voi opetella. Sen on tunnistettu olevan yksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämän metataidoista.
Lue lisääKuvittele tilanne, jossa vietät pääosin 24 tuntia päivässä pienessä yksiössä. Teet etäopintoja, nukut, syöt, hengaat kavereiden kanssa virtuaalisesti ja vietät vapaa-ajankin saman pöydän ääressä. Päivästä toiseen, viikosta viikkoon. Samalla toimeentulon riittävyys on jatkuvalla koetuksella ja pankkitili huutaa nollaa. Olet uupumusriskissä
Lue lisääSosiaaliset tarpeet ovat elintärkeä, eli aidosti jopa kuolleisuuteen vaikuttava tekijä ihmisen hyvinvoinnissa ja yhteiskuntien tilastoissa. On monia asioita, jotka todellakin vaikuttavat siihen, miten kukin voi hankkia ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Nämä erilaiset sosiaaliset lähtökohdat voi kääntää nikseiksi siihen, miten jokainen voi jollain tavalla lisätä ja syventää omia sosiaalisia suhteitaan.
Lue lisääSosiaalisten tarpeiden täyttymättömyys näkyy konkreettisina sairastumisina ja mielenterveysongelmina. Kun sosiaalisista tarpeista voi puhua konkreettisin käsittein, on tarpeiden huomioiminenkin huomattavasti helpompaa.
Lue lisääYhteisöllisyys opinnoissa merkitsee osallisuutta itselle tärkeisiin ryhmiin monilla tasoilla. Arjen tasolla tämä voi tarkoittaa yhteyttä oman opinto-ohjelman opiskelijoihin, taikka sitten ihan tietyllä kurssilla tai opintojaksolla muodostuvaan ryhmään. Yhteisöllisyys merkitsee myös osallisuutta suurempaan kokonaisuuteen, esimerkiksi oppilaitoksen sekä yhteiskunnan tasolla.
Lue lisääKorkeakouluissa kiusaaminen on esimerkiksi opintojen vähättelyä tai nolaamista, henkilökohtaisten ominaisuuksien pilkkaamista tai verbaalista hyökkäämistä. Myös ulkopuolelle jättäminen on kiusaamista. Korkeakoulussakin voi kiusaamista esiintyä myös koulun henkilökunnan taholta. Tällöin kiusaaminen on useimmiten opintoihin liittyvää perusteetonta arvostelua tai vähättelyä.
Lue lisääMielenterveydellisiä ongelmia on ilmennyt toisen asteen opiskelijoilla lisääntyvissä määrin. Kouluterveyskyselyn mukaan 15 % ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista koki masennusoireita, lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista lähes viidesosa. Puolet lukiolaisista ja 38 % ammattikoulua käyvistä ei ollut saanut tukea ja apua koulun aikuisilta tai palveluista mielialaan liittyviin asioihin, vaikka olisi tarvinnut. Kolmasosa lukiolaisista on lisäksi opinnoissaan selvästi kuormittuneita.
Lue lisääMitä ADHD tarkoittaa ja miten se voi vaikuttaa opiskeluun korkeakoulussa? Blogista löytyy tietoa siitä, millaista tukea on mahdollista saada korkeakouluopintoihin.
Lue lisääYhteisiä kohtaamisen paikkoja ei spontaanisti synny verkon välityksellä eikä läppärin ääressä istuminen pakollisten opiskelujen lisäksi ei välttämättä houkuta samalla lailla kuin yhteinen oleminen muutoin. Merkityksellisyyden tunne katoaa helposti omasta tekemisestä, kun muita ei kohtaa tai näe ilman pinnistelyä; onko tekemiselläni mitään merkitystä mihinkään?
Lue lisääYhteisöllisyyden luominen ja ylläpitäminen etänä saattaa kuulostaa haastavalta, muttei ole mahdotonta: ryhmäyttämällä pienissä ja vaihtuvissa ryhmissä voi saada aikaan uusia kontakteja ja tuttavia. Myös erilaisten etätapahtumien järjestäminen esimerkiksi Zoomin tai Teamsin välityksellä on hyvä tapa ylläpitää yhteisöllisyyttä.
Lue lisääItsemyötätunto voidaan nähdä ihmisyyttä perustavasti luonnehtivana ilmiönä. Sitä esiintyy yli kulttuurirajojen eri tasoisesti eri ihmisillä ja ihmisryhmillä.
Lue lisääTänä syksynä lukuvuoden käynnistyttyä myös opiskelijat ovat joutuneet orientoitumaan korona-ajan poikkeuksellisiin olosuhteisiin.
Lue lisääNäiden ryhmätehtävien tarkoituksena ei ole antaa vinkinomaisesti pikaratkaisuja hyvinvoinnin tai opiskelumotivaation tukemiseen.
Lue lisääSiinä onkin haastava kysymys. Koska kysymys on osittain subjektiivinen, onkin mahdotonta antaa mitään manuaalia, jonka mukaan hyvinvointiimme riittäisi, kun vain ”teet näin ja näin”.
Lue lisääMinulle koronakevään eristäytyminen tuntui helpotukselta. Ajatus itse koronasta ja siihen liittyvistä ongelmista toki hieman ahdisti ja ahdistaa edelleen...
Lue lisääItsemyötätunto on ystävällistä, kannustavaa ja rakentavaa suhtautumista itseen ja omiin suorituksiin. Itsemyötätuntoisina saamme edelleen ”vaatia itseltämme viisaasti”, mutta emme suhtaudu itseemme ankarasti, mollaavasti tai lannistavasti.
Lue lisääOlemme vasta viime vuosina alkaneet tunnistaa ja tunnustaa sen, että edellä mainittujen lisäksi myös lapsiin ja nuoriin voi kohdistua perheenjäsenen henkisen ja fyysisen tukemisen ja auttamisen tarpeita sekä tilanteesta johtuvaa huolta. Joskus koko hoivasuhde on voinut perheessä kääntyä. Monille tämä ajatus on uusi ja vieras.
Lue lisääOsalle korkeakouluopiskelijoista tulee tilanne, jossa opinnot on jätettävä joksikin aikaa kokonaan tauolle. Vielä useammin opiskelija sinnittelee opinnoissaan pystymättä kuitenkaan suorittamaan täysimääräisesti suunnittelemiaan opintoja. Opiskelijoiden sairauslomat opinnoista ovat vähitellen lisääntyneet, kun tietoisuus sairauslomalle jäämisen mahdollisuudesta on tavoittanut opiskelijoita.
Lue lisääRiittävän hyvä? - Ehkä avainasemassa on ihmisen oma asenne, ja tapa nähdä asioita. Jos pystyy kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi, ja puhaltamaan ärsytyksen hengittämällä ulos, voi jo paljon paremmin. Jos antaa toisen kirjoittaa sen viimeisen pisteen, vaikka tietääkin osaavansa sen itse (ehkä) paremmin, on jo ottanut askeleen oikeaan suuntaan. Kykenee antamaan tilaa itselleen, ja sitä mukaa myös muille.
Lue lisääOpiskelun positiiviseksi puoleksi kuvataan usein vapaus. Lisääntyneen etäopiskelun ja verkossa tapahtuvan opetuksen vuoksi opiskelijalla on yhä enemmän vastuuta opintojen suunnittelusta ja aikataulutuksesta.
Lue lisääEtäopiskelussa on toki monia hyviä puolia erityisesti meille, jotka vaikutamme nykyisin eri kaupungissa kuin korkeakoulumme. Luentojen seuraaminen onnistuu hyvin videoyhteydelläkin ja seminaaritapaamiset saa pyöritettyä mallikkaasti verkon yli. Kun pakollinen matkustaminen vähenee, aikaa jää enemmän itse opiskelulle tai siitä palautumiselle. Tulevaisuutta ajatellen olisi kuitenkin hyvä pohtia, miten myös etäillessä suoritustapoja voisi olla enemmän kuin yksi. Ihmiset ovat erilaisia oppijoita myös etäolosuhteissa.
Lue lisääOpiskelu on välillä kuin matka junan kyydissä – joskus tulee myöhästymisiä ja katkoksia, ja välillä matka jatkuu sujuvasti eteenpäin, niin kuin raiteilla olisi. Onneksi raiteita junan alla voi aina korjata, kehittää ja parantaa, jotta jokaiselle opiskelijalle mahdollistuu mahdollisimman sujuva ja turvallinen matka opinnoissa.
Lue lisääTyöelämään siirtyminen oli sekä ihanaa, että kamalaa. Siirtymisen tuomat muutokset esimerkiksi vastuussa, opiskeluhuollon muuttuminen työterveyshuolloksi, uutena tyyppinä työyhteisöön tuleminen tilanteessa, jossa välttämättä kukaan muu ei ole vertaistukena. Työelämään siirryttäessä on tiedettävä omat oikeutensa työpaikalla, vaikka luottamusmiesjärjestelmä työpaikalla toimisi.
Lue lisääMyötätunnon pedagogiikka lähtee siitä, ettei myötätunnon toimijaa voi aina erottaa sen kohteesta. Myötätunnon pedagogiikka demonstroi tätä myös käytännössä, sillä myötätunnon vastaanottamisen ja sen osoittamisen mekanismit kytkeytyvät monella tavalla toisiinsa.
Lue lisääEt ole heikko, jos jaksaminen loppuu kaiken keskellä. Muista, että apua on saatavilla, eikä aina tarvitse tai voi pärjätä yksin. Ja tietysti: muista onnitella itseäsi, sillä olet valmistuessasi saattanut loppuun valtavan urakan!
Lue lisääPoikkeusolot ovat vaikuttaneet meistä jokaiseen, toisiin suotuisemmin kuin toisiin. Tilanne on epäreilu. Ajatukseni ovat olleet heissä, jotka ovat kärsineet tästä merkittävästi ja joiden tärkeät elämänsuunnitelmat tai tulonlähteet ovat menneet uusiksi sekä heissä, jotka kokevat tilanteen myötä turvattomuutta
Lue lisääJos kärsii sosiaalisesta jännittämisestä, kuten itsekin aikoinaan kärsin, voi normaalista arjesta tulla todella stressaavaa ja kuormittavaa. Sosiaalinen jännittäminen on yksi yleisimmistä mielenterveyden haasteista opiskelijoiden keskuudessa, mutta jännittämiseen liittyy niin paljon häpeää, että siitä ei juuri toisille kerrota.
Lue lisääSanasta ystävyys tulee heti mieleen ihanat hetket ystävien kanssa. Tällaisena aikana on hyvä kuitenkin muistaa olla myös ystävä itselleen, koska muita ystäviä ei pysty näkemään rajoituksista johtuen.
Lue lisääMyötätunto edistää hyviä sosiaalisia suhteita, joissa energiamme ja elinvoimamme lisääntyvät, joissa haluamme toisillemme hyvää, ja jotka kestävät myös ristiriitoja. Opiskelu- ja työyhteisöissä myötätunnolla on paitsi yleiseen hyvinvointiin, myös työn laatuun liittyviä positiivia vaikutuksia.
Lue lisääKateus. Tuo sisuksia kalvava tunne, yksi seitsemästä kuolemansynnistä, inhottava ääni takaraivossa, joka kuiskuttelee, miten kaikki muut onnistuvat, osaavat ja menestyvät sekä vievät parhaat mahdollisuudet nenän edestä. Samalla oman elämän puutteet korostuvat ja maailma näyttäytyy paikkana, jossa muiden onnistuminen on pois itseltä. Kateus on monesta syystä raskas ja energiaa vievä emootio.
Lue lisääPalkkatulot riittävät tiettyyn pisteeseen asti, mutta entä kun ne loppuvat ja shoppailu jää kesken? Tässä kohtaa monien pikavippifirmojen markkinointi aistii heikkouden ja tarjoaa ”auttavan” kätensä opiskelijan tueksi. Näennäisen ilmaista rahaa saa sormia napsauttamalla ja mainonta hehkuttaa korottomuutta ja kuluttomuutta
Lue lisääMitä raha sinulle merkitsee? Helpotusta arkeen, unelmien toteuttamista tai arkisista laskuista selviytymistä ehkä? Toisille se voi olla väline tulla toimeen, toisille rahan kerryttäminen voi merkitä halutun statuksen saavuttamista.
Lue lisääTehtävää uupumukseni suhteen vielä on, mutta voisi sanoa, että en koe olevani uupunut enää. Ennemminkin nautin elämästäni nykyään.
Lue lisääYleisesti ottaen stressiä aiheuttavat usein myös liiallinen kiire, kohtuuton työmäärä, tuen puute, epävarmuus omista kyvyistä ja ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset. Stressin määritelmän mukaan stressitilanteessa yksilön kokemat haasteet ja vaatimukset ylittävät käytettävissä olevat voimavarat. Oireiden tasolla stressi ilmenee esimerkiksi ärtyneisyytenä, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, väsymyksenä, muistivaikeuksina, unihäiriöinä sekä vaikeutena tehdä päätöksiä
Lue lisääOn tärkeää, että koettu ilmastoahdistus otetaan vakavasti. Ilmastoahdistukseen voi liittyä niin voimakkaita vihan, surun, yksinäisyyden ja häpeän tunteita, ettei niitä pysty kanavoimaan barrikadeille nousemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että ympäristötuhoihin ja niiden uhkaan liittyy pelkoa, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Näiden kokemusten on havaittu vaikuttavan ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn heikentävästi.
Lue lisääKiusaaminen on ilmiö, jonka kohteeksi joutuu noin 7,5 % korkeakouluopiskelijoista. Sillä voi olla vaikutuksia psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, opiskeluyhteisöön kiinnittymiseen sekä opiskelukykyyn ja opinnoissa menestymiseen. Kiusaamisella on yhteys myös omaan alanvalintaan liittyvään tyytyväisyyteen ja opiskelijauupumuksen kehittymiseen. Näin ollen sillä voi olla monia heikentäviä vaikutuksia opiskelijan hyvinvoinnille.
Lue lisääOpiskelijakunnat voivat vaikuttaa paljon kiusaamisen vähentämiseen opiskeluyhteisössä. Tutorit muodostavat kattavan verkoston opiskelijoiden keskuuteen ja ovat vastuussa uusien opiskelijoiden ryhmäytymisestä.
Lue lisääKiusaamisesta puhuminen on tärkeää, sillä ilmiön näkyväksi tekemisen kautta luodaan kulttuuria, jossa epäasiallisen käyttäytymisen piirteistä ja puuttumisen keinoista ollaan entistä tietoisempia.
Lue lisääOlen viittä vaille valmis yhteisöpedagogi, joka tällä hetkellä suorittaa viimeistä harjoitteluaan ja kirjoittaa opinnäytetyötään. Valmistuminen lähenee ja se jännittää mutta samalla hämmentää, ehkä jopa hieman pelottaakin.
Lue lisääTämä kirjoitus on sinulle joka koet, ettet riitä, sinulle josta tuntuu, ettei ole mitään aihetta hymyyn, sinulle, joka pelkäät sanoa ääneen, ettei kaikki ole hyvin. Masennus on yksilöllistä ja sen syyt ovat moninaisia. Tämän halua sanoa sinulle: Et ole yksin!
Lue lisääMeitä korkeakouluopiskelijoita on Suomessa yli 295 000. Tästä määrästä 40 prosenttia on usein tai ajoittain yksinäinen. Hurja lukema.
Lue lisääMikä motivoi sinua opiskelussasi? Tuntuuko, että olet löytänyt alasi ja opiskelu on luontaisesti motivoivaa, vai tarvitsetko polulle ripoteltuja porkkanoita?
Lue lisääNykyisen opetussuunnitelman mukaan opiskeleville lukiolaisille tarvitaan riittävästi niin opetushenkilökunnan kuin opiskelijahuollon ohjausta ja tukea, jotta he selviävät lukiokoulutuksesta opiskelukykyisinä, säilyttävät opiskeluintoa jatko-opintoihin ja työkykyä tulevaa työelämää varten
Lue lisääRiippuvuuksia on monenlaisia. Kuntoilu, alkoholi, uhkapelit, nikotiini, tv-sarja, kofeiini, älypuhelin, mobiilipelit, sokeri, energiajuomat, huumeet, työ… Pikaisen googlauksen mukaan on mahdollista olla riippuvainen näistä kaikista edellä mainituista. Miten ja miksi?
Lue lisääAvunpyytäminen on itselleni aina ollut vaikeaa, enkä varmasti ole ainoa. Joka päivä näen ihmisiä, jotka tarvitsivat apua, toiset kauppakassien kannossa, jotkut kokevat suomen kielen hankalaksi, joillekin taas rahat eivät riitä ruokaan. Toiset tarvitsevat enemmän kuin toiset, mutta kaikki sitä tarvitsevat kuitenkin aina välillä elämässään.
Lue lisääStressi on todella ikävä seuralainen, kun se asettuu taloksi. Sitä on välillä vaikea yrittää karkottaa kaikista hyvistä yrityksistä huolimatta. Se ei aina tottele käskyjämme tai toiveitamme.
Lue lisääYhteisöllisyys on sekä helppo että vaikea aihe. Se ei ole sellainen asia, jonka voisi ottaa erilleen ja katsella ja tutkia mikroskoopin alla. Ryhmä ihmisiä koostuu lopulta yksilöistä.
Lue lisääItsemyötätuntoisella asenteella tarkoitetaan sellaista lempeää ja ymmärtäväistä asennetta itseä ja omia ominaisuuksiaan kohtaan kuin, millä suhtautuisimme esimerkiksi hyvään ystäväämme, kaveriimme tai johonkuhun toiseen, jolla on samanlaisia ongelmia kuin meillä. Se tarkoittaa itsemme hyväksymistä sellaisena kuin olemme, myös sellaisten luonteenpiirteiden ja ominaisuuksien, joista emme ehkä niin pidä tai jotka näemme vikoina tai heikkouksina.
Lue lisääSinä, joka oireilet, ole itsellesi armollinen. Oireilusi ei ole sinun vikasi.
Lue lisääMuutos ja kehitys tuntuvat meistä usein vaikealta, sillä emmehän voi etukäteen tietää, mitä niistä lopulta koituu. Opiskelijan mieli askartelee muutoksen ja pysyvyyden välillä. Ne ovat nuorelle ihmiselle vaikeita paikkoja.
Lue lisääToivon, että jokainen suomalainen korkeakouluopiskelija saa riittävästi tukea ja opastusta oppiakseen omaksi itsekseen ja löytääkseen itselle sopivimmat tavat elää ja työskennellä. Kun lautan perusta on rakennettu vahvaksi, ei muutoksen virrassa kelluminenkaan tunnu ehkä niin pelottavalle.
Lue lisääMielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista. Ne ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä.
Lue lisääNäen ympärillä olevat ihmiset. Kukaan heistä ei näe minua. En ole mitään toisten silmissä. Näkymättömyys satuttaa ja halvaannuttaa.
Lue lisääJännittäminen on luonnollista – vielä aikuisenakin. Useita jännittäjäkursseja ohjannut psykologi ja jännittämistyön uranuurtaja Minna Martin on jo pitkään puhunut esiintymistaitojen ohella myös yleisötaidoista. Yleisöllä ja yhteisöllä on yhtä iso rooli jännittämisessä kuin sillä, joka jännittämistä kokee.
Lue lisääOstrakismi eli sosiaalinen hyljeksintä on jo terminä tuttu antiikin ajoilta, jolloin yhteisö saattoi karkottaa keskuudestaan jäseniä maanpakoon rangaistukseksi toiminnastaan. Myös nykyaikana ostrakismi on valloillaan; sosiaalista hyljeksintää tapahtuu niin arkisissa tilanteissa kuin systemaattisesti vallankäytön välineenä (esim. tietoisena toisen ihmisen poissulkemisena porukasta).
Lue lisääMoni sinkku saattaa hetkittäin kokea yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Sinkku saattaa toisinaan miettiä, kelpaako hän kenellekään ja onko elämä varannut rakkautta hänen varalleen. Jos taustalla on ero, voi surun, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet hetkellisesti jopa voimistua.
Lue lisääMyötätunto on asia, jonka pitäisi muiden ihmisten lisäksi kohdistua myös itseensä. Omien mokien hyväksyminen ja sympatia itseä kohtaan on monille yllättävän vaikeaa.
Lue lisääEsiintymistaitojen oppiminen on kohottanut yleistä itsetuntoani ja lisännyt itsevarmuutta. Koska ennen olen pelännyt esiintymistä, on esiintyjän identiteettini ollut juuri sitä; olen huono esiintyjä ja pelkään esiintymistä. Kun kehitän esiintymistaitojani, muutan esiintyjän identiteettiäni pikku hiljaa toiseen suuntaan; pidän itseäni hyvänä esiintyjänä. Identiteetin muuttuminen tekee minusta itsevarmemman, ja olen tulevissa esiintymistilanteissa itsevarmempi sen ansiosta.
Lue lisääMyötätuntoa voi toiselle osoittaa niin monin tavoin. Sanoin, katsein, teoin. Myötätunnolla on iso voima toiseen ihmiseen. Jokainen meistä voi antaa toiselle myötätuntoa lahjana.
Lue lisääNuorista naisista ja uupumuksesta puhutaan usein samaan sävyyn kuin kympintytöistä. Ikään kuin ongelmana vain olisi se, että iso osa nuorista naisista on tunnollisia ja stressaa.
Lue lisääAjoittain on keskusteltu, onko ”kiusaaminen” tarpeeksi vakavasti otettava sana puhuttaessa opiskelu- ja työrauhaa häiritsevästä syrjinnästä, väkivallasta ja rikollisuudesta. kiusaamisen rinnakkaisilmiöitä ovat kilpailua ja uhreja. Nähdäkseni kiusaamisessa kilpailu on useimmiten syy ja uhrit seurauksia.
Lue lisääOpiskelijat kaipaavat enemmän vertaistukea ja ymmärrystä opinnoissaan jaksamiseen. Opiskelijoilla tulisi olla uskallus myöntää oman jaksamisen tilanne ja ennen kaikkea, uskaltaa sanoa, jos ei jaksa.
Lue lisääKun kuulee muiden miettivän samoja asioita, on mieletön voima. Vaikka asiat eivät täysin ratkeaisikaan tuolla hetkellä, opiskelemisen tie muuttuu keveämmäksi kulkea.
Lue lisääKeskustelu nuorten syrjäytymisestä on pitänyt pintansa jo pitkään. Yhtä pitkään keskustelua on leimannut syrjäytymiskäsitteen epämääräisyys. Tänä päivänä syrjäytyminen useimmiten määritellään koulutuksen ja työllistymisen tulokulmista. Onkin tärkeää, että keskusteltaessa nuorten syrjäytymisestä, kuunnellaan myös nuorten omaa kokemusta syrjäytymisestä tai ulkopuolisuudesta.
Lue lisääKorkeakouluopiskelijat voivat keskimäärin hyvin. Suurimmalla osalla opiskelijoista on läheisiä ystävyyssuhteita ja he kokevat olevansa hyväksytty osa opiskelijoiden muodostamaa yhteisöä. Keskiarvot kuitenkin peittävät alleen karumman todellisuuden: myös korkeakouluissa kiusataan.
Lue lisääDigitaalisella opiskelulla on paljon potentiaalia opintorakenteen monipuolistamisessa ja joustavuudessa, mutta moni opiskelija on tämän kaiken keskellä edelleen ennen kaikkea opiskelija.
Lue lisääVaikuttavin perspektiivimuutos on kuitenkin se, että siirtää ajatukset itsestä ulospäin. Miten tämä asia vaikuttaa muihin? Voinko korjata asiaa jotenkin? Keneltä minun pitäisi pyytää anteeksi ja miten voisin tehdä sen parhaalla tavalla?
Lue lisääVihaan mokailua, kammoan sitä. Uskallan väittää, että kammoan sitä jopa vielä enemmän kuin monet muut ihmiset. Viestini on tämä: moka saa tuntua paskalta.
Lue lisääViisas mokaaja pyytää anteeksi, ja viisas mokauksen uhri antaa anteeksi ja sitten unohtaa koko asian. Anteeksi antaminen ei aina ole helppoa.
Lue lisääLiikunta voidaan nähdä kapea-alaisesti vain urheiluna tai terveyskäyttäytymisenä ja välineenä saavuttaa jotain, suorittaa. Vaihtoehtoisesti liikunnan voisi ajatella olevan omaa aikaa, myönteisiä kokemuksia ja elämään elämyksiä tuottavaa toimintaa. Liikunnan voisi ajatella olevan omaa aikaa, myönteisiä kokemuksia ja elämään elämyksiä tuottavaa toimintaa.
Lue lisääToteutin kyselyn opiskelijoiden kokemasta uupumuksesta ja sain huomata, että en ole ainut, joka uupuu opiskelun lomassa. Kyselyyni vastanneista 98 prosenttia oli kokenut opiskelu uupumusta.
Lue lisääYstävyydessä molemmat antavat ja saavat suurin piirtein yhtä paljon. Ystävyys voi perustua vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen. Ystävyyttä ei voi pyytää, lahjoa tai ostaa. Ystävä ei istu joka oksalla, hän ei ole edes joka metsässä. Kuten rakkauden, myös ystävyyden voi menettää.
Lue lisääYhä useampi kokee stressiä opiskelujen ja töiden takia. Tämän vuoksi onkin äärimmäisen tärkeää, että jokainen meistä löytäisi sen itselle sopivan rentoutumistavan kaiken kiireisen arjen keskellä.
Lue lisääAivot ja siten myös mieli eivät osaa erotella johtuuko kiukku pettymyksen tai epäonnistumisen kokemuksesta vai alhaisesta verensokerista. Kehomme ei viesti perinteiseen tapaan polttoaineen tarpeestaan vatsan murinalla, varsinkaan silloin kun sitä täyttää päivän mittaan kahvilla ja virvokkeilla.
Lue lisääSuunnitelmissa oli pohtia opiskelijoiden ajankäyttöä. Mitä lähemmäs tekstin deadline tuli, sitä selvemmin huomasin, että minulla oli vaikeuksia löytää aikaa yhden blogitekstin kirjoittamiseen! Se kertoo mielestäni jotakin nykyopiskelijan tilanteesta.
Lue lisääAjanhallintaamme vaikuttavat sekä yksilölliset opitut tavat että kulttuuri. Osa on tottunut lapsesta asti olemaan ajoissa ja ahdistuu myöhästymisestä. Toinen taas kapinoi tiukkoja aikatauluja vastaan, ja kolmas ei vaan osaa suunnitella ajankäyttöään.
Lue lisääKyyneleet tulivat silmiini. Sydämessä liikahti. Meillä jokaisella on mahdollisuuksia olla hyvä ihminen toisillemme. Se ei vaadi välttämättä paljon tai ollenkaan rahaa, vaan toisen ihmisen tarpeen huomaamisen.
Lue lisääYhteistyöllä opiskelijoiden hyvinvointia. Edistävä toiminta on mitä suurimmissa määrin yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Se on opiskeluyhteisöissä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, ja hyvinvoinnin edistämisestä on omalta osaltaan vastuussa ihan jokainen yhteisön jäsen. Se on myös eri opiskeluyhteisöjen, opiskeluterveydenhuollon ja muiden opiskelijoiden parissa toimivien tahojen välistä yhteistyötä.
Lue lisääTeorian mukaan sisäinen motivaatio rakentuu kolmen psykologisen perustarpeen varaan. Ne ovat autonomia eli vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteyden kokeminen toisiin ihmisiin. Kun toimimme sisäisen motivaation ohjaamina, koemme, että olemme valinneet toimintamme itse, se tuntuu innostavalta ja merkitykselliseltä, sopivan haastavalta ja myös sosiaalisesti mielekkäältä.
Lue lisääOpiskelu on pitkälti aivotyötä, joka voi unohtua päälle esimerkiksi yöunia häiritsemään. Palautuminen voidaan määritellä prosessiksi, jonka aikana ihminen pääsee eroon työn tai meidän tapauksessamme opiskelun aiheuttamista stressitekijöistä ja palautuu kuormitusta edeltävään tilaan niin sekä kehon että mielen tasolla.
Lue lisääOlen kovasti pohtinut mielenterveyskuntoutujan leimaa ja sen aiheuttamia tunteita ja reaktioita sekä itsessäni ja ihmisissä, joita tapaan. Olen rohkeasti ja avoimesti puhunut masennuksestani ja siihen saamastani hoidosta. Kutsun itseäni rehellisesti ääneen mielenterveyskuntoutujaksi.
Lue lisääTulevaisuus siintää avarana kuin meren selkä. Hyvää mielenterveyttä tukee myös usko tulevaisuuteen. Siihen, että minun siipeni kantavat ja kun lennän, ilma kannattelee minua. Tulevaisuudessa on toivoa. Elämä on paitsi lahja, myös hyvää.
Lue lisääKiusaaminen korkeakouluissa tarvitsee selkeitä toimintaohjeita. ”Helpot ja ymmärrettävät ohjeistukset jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle sekä tutoreille/muille toimijoille.” ”Yhteiset ja selkeät toimintaohjeet, joissa kerrotaan systemaattisesti, keneen henkilökunnasta tilanteessa otetaan yhteyttä.” ”Selkeä tieto pelisäännöistä ja nollatoleranssista korkeakoulukiusaamiseen.”
Lue lisääOpiskelijoiden kokemuksen mukaan korkeakoulun opiskelukulttuuri eli opintojen itsenäinen luonne, kiire ja suorittaminen altistavat yksinäisyydelle. Lisäksi yksinäisyyden kokemuksen taustalla vaikuttavat henkilökohtaiset tekijät, kuten ujous, sosiaaliset taidot, huono itsetunto ja aiemmat elämänkokemukset kuten kiusatuksi tuleminen.
Lue lisääSeksivalistusta annetaan oppilaille hyvin varhain jopa peruskoulusta alkaen. Hyvin nuori osaa luetella yleisimpiä ehkäisyvälineitä ja seksitauteja sekä osaa yleistä seksisanastoa. Näin valitettavasti seksuaalisuus kavennetaan koskemaan ainoastaan seksiä, joka on kuitenkin sanana paljon kapeampi tarkoittaen ainoastaan seksuaalista toimintaa.
Lue lisääIhmisellä on arvo itsessään. Reippaus ja tekeminen eivät sinänsä ole haitallisia hyveitä, mutta ne ajavat ihmisiä suorituskeskeiseen elämään. Kysymys siitä, olenko ollut hyödyllinen tänään tappaa empatian omaa itseä kohtaan. Se saattaa meidät hahmottamaan itseämme vain välinearvomme kautta. Sellainen asenne elämään voi tehdä oman itsensä ja tarpeidensa kuuntelemisesta vaikeaa.
Lue lisääParas hetki on, kun opiskelija jo luotani pois lähtiessään käännähtääkin takaisin, halaa minua ja sanoo: ”Kukaan muu ei ole kuunnellut minua ennen. Puhuminen helpotti. Kiitos, kun kuuntelit minua.”
Lue lisääLiikuntatuutorit toimivat korkeakoululiikunnan edustajina korkeakouluissa ja heiltä voi tiedustella esimerkiksi korkeakoululiikunnan tarjonnasta ja palveluista. He auttavat myös liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Lue lisääJotta vaikeidenkin tunteiden kanssa oppisi elämään, on ne hyväksyttävä osaksi itseään. Energiaa ei kannata tuhlata vaikean tunteen peittelyyn tai sen kieltämiseen. Tällöin vain helposti itsekin uupuu. Sen sijaan tunteen voi antaa tulla ja sen voi todeta. Voi jäädä kuuntelemaan vaikean tunteen viestiä.
Lue lisääMiksi motivaatiota tarvitaan opiskelussa? Eikö ilmankin pärjää? Motivaatio on voimaa ja energiaa, jonka avulla voimme suorittaa haluamiamme asioita. Energiaa tarvitaan, jotta ylipäätään mikään onnistuisi. Jos opiskelumotivaatio heikentyy, se voi ilmoittaa itsestään mitä erilaisimpina tunteina tai tunteettomuutena.
Lue lisääTunteistaan puhuminen on mielestäni ihmislajin jaloimpia kykyjä ja siksi sitä pitää harjoitella ja harjoittaa mahdollisimman paljon. Monista masennuksista, suruista ja ahdistuksista selvittäisiin vähemmillä henkilökohtaisilla ja mahdollisesti yksilön lähipiiriin yltäviltä kriiseillä ja pienemmillä terveydenhoitokuluilla, jos kulttuurimme antaisi jokaiselle valmiudet kohdata, nimetä ja ilmaista tunteitansa. Juurikin hylätyksi ja mitätöidyksi tulemisen tunteet ovat itsetunnolle ja minäkuvalle vahingollisimpia.
Lue lisää