Kannanotto: Opiskelijoiden hyvinvointi on edellytys koulutustason nostamiselle

5.7.2023

Tuoreessa hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus sitoutuu tekemään toimenpiteitä, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi ohjelmassa on kirjauksia koulutuspaikkojen lisäämisestä ja opintojen läpäisyn tehostamisesta.

Samaan aikaan tiedetään, että opiskelijoiden opintoja haittaavat merkittävissä määrin jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat sekä arkea ja opiskelua vaikeuttava riittämätön tulotaso. Hallitusohjelmasta ei kuitenkaan löydy kirjauksia, joilla pyrittäisiin edistämään opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä kokonaisvaltaisesti.

Koulutuspaikkojen lisääminen ja tavoiteajassa valmistuminen eivät tuota toivottua tulosta, jollei samanaikaisesti panosteta opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Oleellista on varmistaa psykososiaalinen tuki ja ohjaus opiskelijoiden arkiympäristössä.

– Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus saavutettavaan ja riittävään tukeen opiskeluyhteisöissä. Tämä on oleellista ongelmien vaikeutumisen ehkäisemiseksi ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Silti korkeakouluopiskelijat eivät ole lakisääteisen opiskeluhuollon piirissä, korostaa Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna saatavissa olevat korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuoltopalvelut vaihtelevat eikä niiden ohjaus ole koordinoitua. Yhdenvertaisen opiskeluhuollon ja psykologi- ja kuraattoripalveluiden turvaamiseksi tarvitaan laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollosta, joka samalla tunnustaisi korkeakouluopiskelijoiden tuen tarpeet sekä loisi opiskeluhuollon jatkumon esiopetuksesta aina korkea-asteelle saakka.

Lisäksi opiskelijoiden puutteellinen toimeentulo haittaa opintoja. Toimeentulon haasteet ovat ongelma itsessään, mutta niillä on myös yhteys jaksamiseen ja mielenterveyteen.

– Opiskelijat ovat jo nyt vaikeuksissa riittämättömän toimeentulon takia ja hallitusohjelmassa esitetty asumistuen leikkaus pudottaisi opiskelijat entistä pahempaan tilanteeseen. Rahan puute on selkeä mielenterveyden riskitekijä ja on vastuutonta politiikkaa ajaa opiskelijoita entistä ahtaammalle, kertoo Nyyti ry:n puheenjohtaja Miisa Tervala.

Hallitusohjelmassa on kirjauksia korjaavien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä esimerkiksi terapiatakuun muodossa. Tämä on tärkeää ja välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan puutu mielenterveyden ongelmien juurisyihin. Opiskelijoiden näkökulmasta terapia ei ratkaise puutteellisen tuen ongelmia, terapia ei ratkaise riittämättömän opiskeluhuollon aiheuttamia ongelmia ja terapia ei ratkaise toimeentuloon liittyviä ongelmia. Näihin haasteisiin löytyvät ratkaisut aivan muualta. Jos jaksamisen ongelmien juurisyihin ei vakavasti puututa, ei korkeakoulutettujen määrä tule kasvamaan tavoitteen mukaisesti.

Lisätietoja