Muistat ystävää, mutta muistatko olla ystävä itsellesi?
16.4.2020
Sanasta ystävyys tulee heti mieleen ihanat hetket ystävien kanssa. Tällaisena aikana on hyvä kuitenkin muistaa olla myös ystävä itselleen, koska muita ystäviä ei pysty näkemään rajoituksista johtuen.
Kun maailmassa myllertää pitää muistaa olla itselleen armollisempi ja ystävällisempi. Kaikilla on varmasti paljon paineita niin koulussa, töissä ja siviili elämässä. Pinna on, ehkä kireämpi ja negatiiviset uutiset masentavat entisestään.
Itsellä on todella vaikeaa olla ystävällinen ja lempeä itseäni kohtaan. Oma puheeni on rumaa ja ankaraa. Olen itse itseni pahin vihollinen. Terapiassa aina kysytään puhuisiko ystäväni samalla tavalla minulle kuin minä itse. Vastaus on ei, mutta se ei auta luopumaan negatiivisista ajatuksista.
Olen lukenut monia kirjoja miten oman pään sisäistä puhetta saisi lempeämmäksi tai edes vähän hiljemmäksi. Itselle on helpointa ajatella, että pään sisällä on kaksi henkilöä, jotka puhuvat. Pirjo, joka parjaa ja Tyyne, joka antaa tyyneyttä.
Kun rupean miettimään kumpi puhuu niin osaan muuttaa sisäistä ääntäni lempeäksi. Tämä ei tapahdu hetkessä eikä onnistu aina, mutta pienillä muutoksilla saa isoja muutoksia aikaiseksi, kunhan vain antaa itselleen aikaa.
Muista huolehtia mielenterveydestä, voit vaikka käydä metsä kävelyllä tai pitää tauon kahvin ja ihanan leivoksen kanssa.
Minkälainen ystävä olet itsellesi?
Kirjoitus on osa kevään 2020 Opiskelijoiden mielenterveys -kampanjaa. Kampanjan teemana oli ystävyys.
Paula Takkinen
Nyytin vapari