Myötätuntoa korkeakouluihin

Hanke on päättynyt.

Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke (2019-2021) pyrki tukemaan ja vahvistamaan myötätuntoista toimintakulttuuria korkeakouluissa. Tavoitteena oli lisätä hyvinvointia ja työkykyä, kehittää sosiaalisia suhteita sekä vähentää yksilö- ja suorittamiskeskeisyyttä. Hanke halusi vahvistaa välittävää ja innostavaa ilmapiiriä sekä toimintatapoja.

Hankkeen toiminnassa tuettiin sekä opiskelijoita että henkilöstöä. Henkilöstölle järjestettiin tiimikoulutusta, jossa opeteltiin itsemyötätuntoa ja myötätunnon edistämistä työ- ja opiskeluyhteisössä. Opiskelijoille kehitettiin vertaisryhmämentoroinnin mallia, joka auttoi löytämään myötätuntoisia toimintatapoja ja edisti opiskelijoiden hyvinvointia ja osallistumista yhteisöön.

Hanke teki yhteistyötä tutkijayhteisön kanssa hyödyntäen muun muassa Helsingin yliopiston CoPassion-hankkeen tutkimustuloksia myötätunnon vaikutuksista. Hankkeen toteuttajina toimivat Laura Kallio ja Sini Forssell

#KohdataanYliopistolla

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt hälyttävästi 2000-luvun ajan. Samaan aikaan korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat yleistyneet. Opiskelijakyselyiden mukaan korkeakouluopiskelijoista jopa 40 prosenttia kokee yksinäisyyttä. Noin puolet opiskelijoista ilmoittaa kaipaavansa ihmisiä ympärilleen. Tiedetään, että opiskelijat uupuvat sitä enemmän, mitä pidemmälle opinnot ovat ehtineet. Opiskelijahyvinvointi-kyselyssä taas on havaittu liiallisen itsekritiikin ja uupumuksen kokemuksen linkittyvän toisiinsa.

Yliopisto-opiskelu edellyttää opiskelijoilta pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä. Opiskelijat kilpailevat parhaista suorituksista, ja yksilölliset tavoitteet ja opiskelutavat edellyttävät vahvaa itseohjautuvuutta. Tiedämme tutkimuksista, että opinnoissa uupuminen, riittämätön sosiaalinen tuki ja ulkopuolisuuden tunne muodostavat merkittävän riskin sekä mielenterveydelle että opiskeluun liittyville ongelmille.

Yliopiston henkilöstö tekee vaativaa ja luovaa ajatustyötä. Yliopistosta valmistuu vaikuttajia ja tulevaisuuden tekijöitä, joiden työelämätaidoissa korostuu entistä vahvemmin luovuus, itsensä johtaminen ja ihmissuhdetaidot. Henkilöstö on myös opiskelijan ikkuna työelämään.

Myötätunto toimii tutkitusti henkistä kuormitusta ja yksinäisyyttä ehkäisevästi. Se vähentää stressiä, parantaa kognitiivista suoriutumista ja lisää joukkoon kuulumisen kokemusta lisäten opintoihin ja työhön sitoutumista. Visiomme onkin tavoitella korkeakouluyhteisöä, jossa myötätuntoinen toimintatapa toimii sekä yhteisön hyvinvointitekijänä että sen kilpailuetuna.

Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke toi keinoja myötätunnon vahvistamiseen koko korkeakouluyhteisössä. Tavoitteena oli, että sekä opiskelijat että henkilöstö voisivat hyvin ja kokisivat sitoutuneisuutta tehtäviinsä.

Myötätuntoa korkeakouluissa -hankkeessa tuotettiin Myötätuntomentorointi – opas korkeakouluopiskelijoiden vertaisryhmätoimintaan -käsikirja, joka toimii käytännön oppaana myötätuntomentoroinnin järjestämiseen niin toimintaa koordinoivalle korkeakoulun henkilökunnalle kuin myötätuntoryhmien vertaisohjaajina toimiville opiskelijoille – eli myötätuntomentoreille. Käsikirja antaa valmiudet mentoroinnin käynnistämiseen sekä mentoreiden perehdytykseen ja ohjaamiseen. Se toimii myös mentoreiden tukimateriaalina ryhmäprosessin aikana. Käsikirjaa käytetään myös Nyytin järjestämien starttikoulutusten koulutusmateriaalina.

Järjestämme Myötätunnosta hyvinvointia -henkilöstökoulutuksia sekä Starttikoulutuksia myötätuntomentoroinnin toimintamallin käyttöönottamiseksi korkeakouluyhteisöissä.

Lisäksi toteutamme opiskelijoille suunnattua myötätuntomentorointia kumppanuudessa korkeakoulujen kanssa. Kumppanuustoiminnan tarkoituksena on myötätuntomentoroinnin käynnistäminen, järjestäminen ja juurruttaminen opiskeluyhteisöön tiiviissä yhteistyössä Nyytin ja korkeakoulun kesken.