Nuoresta aikuiseksi

Lue juttu tarkemmin alta:

Siirtymä nuoresta aikuiseksi tapahtuu kaikilla eri aikaan ja eri nopeudella. Siihen liittyy monesti suuria muutoksia ja tunteita, joskus se taas tapahtuu huomaamatta. Vertaamme monesti itseämme toisiin ihmisiin ja unohdamme olevamme erillisiä yksilöitä, erilaisilla taustoilla, erilaisilla ominaisuuksilla ja erilaisilla tavoitteilla. Jokaisen aikuiseksi kasvu on omanlaisensa polku, jonka varrelle jää erilaisia tilanteita ja ihmisiä. Tässä teemassa keskitymmekin tämän polun varrella nouseviin yleisiin huolenaiheisiin ja ilmiöihin.

Kaikkea ei tarvitse osata kerralla

Nuoruuden ajasta irrottautuminen on ristiriitaista aikaa monelle. Nuoruuden vapauden ja aikuisuuden velvollisuuksien välinen ristiriita herättää monessa ahdistusta ja pelkoa aikuisuudesta. Yhtäkkiä ollaankin vastuussa omasta elämästä ja siihen liittyvistä velvollisuuksista. Nämä velvollisuudet tuntuvat roikkuvan perässä, samalla kun halu elää ja kokea on vahva. Tämän vapauden ja velvollisuuksien tasapainon löytäminen onkin opettelua.

Nuoren matkasta aikuiseksi keskiössä on itsenäistyminen, joka tapahtuu omalla nopeudellaan. Siihen kuuluu vahvasti itsenäistyminen, jolloin jokainen opettelee toimimaan itsensä kanssa. Se on prosessi, joka jatkuu koko elämän ajan. Monesti saattaa tuntuakin, että opeteltavaa on koko ajan ja jatkuvasti uutta. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin elämäntaitojen opettelun kanssa. Asioita oppii huomaamatta, välillä virheiden kautta, välillä tutkien ja välillä yhdessä muiden kanssa. Tälle Opi elämäntaitoa sivustolle on koottu tietoa eri elämän osa-alueista hyödynnettäväksi nuoruusiän kehitykseen liittyvissä pohdinnoissa.

Persoonaksi kasvaminen

Nuoruus on tutkimisen ja henkilökohtaisten elämänvalintojen pohtimisen aikaa. Kysymme itseltämme, keitä olemme ja miksi olemme tällaisia. Etsimme itseämme, tutkimme ja etsimme asioita, jotka ovat mielenkiintoisia ja joihin haluamme keskittyä. Joskus ihmettelemme tunteitamme ja välillä pohdimme, miksi käyttäydyin tietyllä tavalla. Omaan tapaamme ajatella, tuntea ja käyttäytyä vaikuttaa keskeisesti persoonallisuutemme. Se on osittain tietoinen, osittain tiedostamaton rakenne, jota voimme kuitenkin tarkastella ja kehittää.

Persoonallisuutemme pohjalla löytyy persoonallisuuden piirteet, joilla kuvataan kohtalaisen pysyvää synnynnäistä pohjaa persoonallisuudellemme. Näistä viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä voi lukea lisää Persoonallisuuden piirteet -osiosta. Monesti saatamme tunnistaa itsessämme näitä piirteitä jo varhaisnuoruudessa. Myöhemmin meitä saattaakin itseämme hämmentää, kun olemme tulleet käyttäytyneeksi eri tavalla, kuin olemme tottuneet. Se on kuitenkin ihan normaalia. Nuoruudessa persoonallisuutemme piirteiden tasot ja ilmeneminen muuttuu. Tähän muutokseen voi vaikuttaa biologiset tekijät, mutta myös ympäristön muutoksella voi olla oma merkityksensä. Nämä vaihtelut kuitenkin tasoittuvat yleensä vanhetessa ja piirteiden ilmeneminen käytöksessä muuttuu.

Persoonallisuutta voidaan tarkastella kolmella tasolla, joista persoonallisuuden piirteet sijoittuvat ensimmäiselle tasolle. Tämän jälkeen tulevat tyypilliset sopeutumistavat, joihin kuuluvat tavoitteet. Nuoruudessa tavoitteita on paljon ja niillä on taipumusta pyrkiä muuttamaan ympäristöä. Tavoitteiden määrä pysyykin melko korkeana nuoruuden ja varhaisaikuisuuden ajan. On hyvä pysähtyä miettimään aika ajoin omia arvojaan, eli mitkä asiat itselleni ovat tärkeitä ja millaisiin tavoitteisiin jaksan milloinkin panostaa.

Viimeinen taso persoonallisuudessa on narratiivinen identiteetti. Narratiivisella identiteetillä tarkoitetaan sitä kertomusta itsestämme, jolla tarkastelemme itseämme. Näihin liittyvät esimerkiksi lapsuuden kertomukset ja kokemukset merkittävistä elämäntapahtumista. Nuoruudessa ja aikuisuuden kynnyksellä nämä tarinat itsestämme kokevat muutoksen. Annamme kokemuksillemme monimutkaisempia merkityksiä ja saatamme nähdä menneisyyden tapahtumat erilaisessa valossa. Aikuisuudessa nämä tarinat alkavat saada pysyvyyttä uudessa muodossaan.

Muutto pois kotoa muuttaa elämää

Usein opiskelun aloittaminen edellyttää muuttoa pois kotoa ja toiselle paikkakunnalle. Muutos on todella merkittävä nuoren ihmisen elämässä ja siihen voi liittyvä voimakkaita tunnereaktioita. Toisille muutto voi olla positiivinen asia, jota on odottanut pitkään, toisille taas negatiivinen asia. Muutto pois kotoa tulee olemaan kuitenkin suuri muutos. Alkuhuuman jälkeen siihen saattaakin liittyä myös negatiivisia tunteita. Tavallisimpia niistä ovat ahdistus, väsymys, mielialojen vaihtelu, masentuneisuus, unihäiriöt ja yksinäisyyden tunne.

Muutto kodista on psykologinen prosessi. Silloin joutuu luopumaan lapsuudenkodin tarjoamista avuista, kuten vaatteiden huollosta, ruuasta ja siivouksesta sekä taloudellisesta turvasta. Vanhempien huolenpito ja kodin antama turvallisuus muuttuvat, ja nuori alkaa harjoitella itsenäistä selviytymistä arjen rutiineista ja toiminnoista ilman vanhempia.

Yksin asuminen ja itsenäisyys voi nostattaa vapauden riemua, mutta se voi tuntua myös ahdistavalta ja pelottavalta. Unihäiriöt tai epämääräinen paha olo eivät ole harvinaisia itsenäisen elämän alussa. Lapsuudenkodista irtaantumisen tunteet ovat myös merkki siitä, että on mahdollista kasvaa ja kehittyä. Kasvaessa nuoresta aikuiseksi oppii tuntemaan itsensä sekä saa kokemusta siitä, että osaa ja pystyy itsenäisesti huolehtimaan asioistaan ja opiskelustaan.

Kumppanin kanssa yhteen

Nuoruudessa ja aikuisuudessa monen elämään tulee kumppani, jonka kanssa jaetaan arkea. Luonnollista saattaa ollakin, että arkea halutaan jakaa myös yhteisessä asunnossa. Yhteiseen asuntoon muutto voi tuntua osalle suurelta askeleelta, osalle se taas on hyvin neutraali siirtymä. Muutos on kuitenkin hyvin suuri, johon kannattaa varautua ja josta kannattaa keskustella etukäteen.

Yhteen muuttamiseen liittyy paljon vastuunjakoa, mutta samalla se myös saattaa helpottaa arjen pyörittämisessä. Yksin asuessa kaiken tekeminen yksin voi helpottaa yhteen muutettaessa. Myös taloudellinen puoli voi helpottaa, kun kuluja jaetaan puoleksi. Kumppanin kanssa muutto onkin monelle odotettu asia, jota varten on tehty töitä pitkään. Kumppanin kanssa yhteen muutettaessa kannattaakin sopia ajoissa yhteisistä säännöistä, joita molempien täytyy pyrkiä kunnioittamaan.

Yhteen muutettaessa saatamme huomata toisesta ihmisestä tai itsessämme uusia puolia. Opimme omasta persoonastamme ja kumppanin persoonasta. Eräs persoonallisuudessa helposti esille nousevista asioista voi olla kiintymyssuhteemme. Kiintymyssuhteella tarkoitetaan tapaamme muodostaa ja ylläpitää läheisiä ihmissuhteitamme. Kiintymyssuhteita on neljää erilaista: turvallinen, ristiriitainen turvaton, välttelevä turvaton ja jäsentymätön kiintymyssuhdemalli. Nämä kiintymyssuhdemallit kehittyvät lapsuudessa, mutta se ei tarkoita, että käyttäisimme koko loppuelämämme ajan vain tiettyä mallia. Kiintymyssuhdemalli voi vaihtua turvalliseksi työstämällä itseä tietoisesti tai se voi muuttua erityisesti ympäristön, kuten turvallisesti kiintyneen kumppanin, vaikutuksesta.

Nuoruuteen ja yhdessä olemiseen kuuluu muutos ja aikuistuminen. Yhdessä ollessa onkin myös hyvä muistaa antaa aikaa itselle ja itsensä tarkastelulle. Mitä minä haluan elämältäni? Mitä haluan parisuhteeltani? Tärkeää on myös kunnioittaa toista osapuolta ja kommunikoida yhteisistä asioista.

Persoonallisuus ja parisuhde

Läheisissä ihmissuhteissa persoonallisuus näyttäytyy merkittävämmin, kuin kevyemmissä ihmissuhteissa. Persoonallisuudella on merkittävä vaikutus parisuhteeseen, sillä se vaikuttaa siihen, miten ihmiset käyttäytyvät suhteessa, kommunikoivat kumppaninsa kanssa ja käsittelevät konflikteja. Persoonallisuuden vaikutusta parisuhteeseen voidaan tarkastella persoonallisuuden kolmella eri tasolla. Ensimmäisellä taso, eli persoonallisuuden piirteet, vaikuttavat myös parisuhteen laatuun. Kaikilla piirteillä on omat vaikutuksensa parisuhteeseen ja näiden piirteiden esiintyvyys ja taso myös saattavat muuttua suhteessa.

Persoonallisuuden toisella tasolla on sopeutumistavat. Varsinkin tunnetaidoilla ja konfliktinratkaisutaidoilla on suuri merkitys parisuhteisiimme. Jokaisella on omat tyypilliset tavat toimia erilaisissa ongelmatilanteissa. Nämä tavat ovat osittain opittuja, osittain persoonallisuuden piirteidemme ohjaamia. Nämä ovat onneksi taitoja, joita voimme opetella. Opi elämäntaitoa -sivuston tunnetaidot osiosta löytyy tunnetaitoihin liittyviä harjoituksia, sekä lisätietoa tunnetaidoista ja siitä, kuinka voimme kehittää niitä.

Toiselle tasolle sijoittuu myös kiintymyssuhteemme. Kiintymyssuhteelle tarkoitetaan lyhyesti sitä, kuinka muodostamme ja ylläpidämme läheisiä ihmissuhteitamme. Kiintymyssuhdemalleja on turvattomia ja turvallisia. Turvalliset kiintymyssuhdemallit ovat yhteyksissä parempaan parisuhteeseen ja kumppanien parempaan hyvinvointiin. Turvattomat kiintymyssuhteet taas ovat yleisesti yhteyksissä erilaisiin parisuhteen ongelmiin, esimerkiksi konfliktien määrään, kumppani nähdään epäluotettavana, vetäydytään omiin oloihin tai takerrutaan toiseen. Kiintymyssuhteemme voi kuitenkin muuttua parisuhteen aikana ja myös tekemällä aktiivisesti asioita sen eteen, esimerkiksi käymällä terapiassa.

Kolmannelle tasolle sijoittuu narratiivinen identiteetti, joilla tarkoitetaan sitä tarinaa, jolla tarkastelemme omaa elämäämme. Se tarina, jota kerromme parisuhteestamme itsellemme voi vaikuttaa parisuhteen kestoon ja parisuhdetyytyväisyyteen. Parisuhteen kestoon vaikuttavat varsinkin henkilökohtaiset odotukset parisuhteen pituudesta ja lopetuksesta. Parisuhteen tyytyväisyyteen vaikuttavat varsinkin parisuhteesta kertovien tarinoiden sävy ja niiden yhdistäminen omaan elämänkertaan. Myös parisuhteeseen liittyvien muistojen muistelu positiivisessa sävyssä voi vaikuttaa positiivisesti parisuhdetyytyväisyyteen. Toisaalta tämä narratiivi parisuhteesta voi olla myös syy jäädä huonoonkin tai jopa väkivaltaiseen parisuhteeseen.

Persoonallisuus vaikuttaa siis laajasti parisuhteeseemme. Meitä ohjaa synnynnäiset ominaisuutemme, mutta moni ihmissuhteisiin liittyvistä asioista on kuitenkin opeteltavissa olevia asioita. Se miten persoonallisuutemme näyttäytyy muille ja itsellemme on asia, johon voimme vaikuttaa työstämällä itseämme.

Kiintymyssuhde

Kiintymyssuhdemallit ovat teoria, joka käsittelee ihmisten välisiä tunnesuhteita, erityisesti varhaisia ihmissuhteita, ja niiden vaikutuksia myöhempiin ihmissuhteisiin. Kiintymyssuhdeteoria perustuu ajatukseen, että varhaiset suhteet huoltajiin (usein vanhempiin) muokkaavat tapaa, jolla ihmiset luovat ja ylläpitävät ihmissuhteita myöhemmin elämässään.

Kiintymyssuhdemallit voidaan jakaa neljään pääluokkaan:

1. Turvallinen kiintymys: Henkilö, jolla on turvallinen kiintymys, luottaa ihmisiin ja on avoin emotionaalisesti. Hän tuntee olonsa mukavaksi läheisissä ihmissuhteissa ja pystyy ilmaisemaan tarpeensa ja tunteensa avoimesti.
2. Välttelevä kiintymys: Henkilö, jolla on välttelevä kiintymys, voi olla varautunut tai vaikea avautua emotionaalisesti muille. Hän saattaa vältellä läheisiä ihmissuhteita ja pyrkiä olemaan itsenäinen.
3. Ristiriitainen kiintymys: Henkilö, jolla on ristiriitainen kiintymys, voi kokea huolta siitä, että hänet hylätään. Hän saattaa olla epäluuloinen ja riippuvainen toisista ihmisistä ja kokee usein epävakautta ihmissuhteissaan.
4. Epäjärjestäytynyt kiintymys: Henkilö, jolla on epäjärjestäytynyt kiintymys, saattaa kokea ihmissuhteissa sekavuutta ja epävakautta. Tämä malli liittyy usein vaikeisiin varhaisiin kokemuksiin, kuten traumoihin tai huolenpidon laiminlyöntiin.

Kiintymyssuhdeteorian mukaan varhaiset kokemukset vaikuttavat ihmisten tapaan reagoida ihmissuhteisiin ja heidän käsityksiinsä itsestään ja toisista ihmisistä. Nämä mallit voivat muuttua ajan myötä, esimerkiksi terapiassa, mutta ne voivat myös pysyä samanlaisina aikuisiässä. Läheisillä ihmissuhteilla on myös suuri vaikutus kiintymyssuhdemalleihimme sekä niiden kehitykseen. Terapian ja toisten ihmisten tuella voimme tietoisesti kehittää kiintymyssuhdettamme turvalliseksi myös aikuisiällä.