On ok pelastaa itsesi

Olen kokenut paljon. Takana on koulukiusaamista, seksuaalinen hyväksikäyttö, alkoholi- sekä peliriippuvainen vanhempi ja lähisuhdeväkivaltaa. Terminä lähisuhdeväkivalta on monelle tuntematon ja sillä tarkoitetaan paljon muutakin kuin fyysistä väkivaltaa. Haluan kertoa tämän tarinan, koska uskon monen opiskelijan painivan vastaavien kokemusten kanssa.

Kokemani lähisuhdeväkivalta ei ole koskaan ollut fyysistä väkivaltaa. Pakottaminen ja uhkailu alkoivat jo ala-asteella:

Kellekään ei saa kertoa, muuten sossun tädit tulee ja hakee teidät pois.

Olin menossa ensimmäistä kertaa koulukuraattorille koulukiusaamisen vuoksi. Vastaavan lauseen kuulin myös silloin, kun kävin nuorisopsykiatrian poliklinikalla keskustelemassa seksuaalisen hyväksikäytön takia. Kotioloista, isän alkoholismista tai äidin peliriippuvuudesta ei saanut puhua.

Lukioikäisenä mukaan tuli myös taloudellinen väkivalta, sisarusten käyttäminen väkivallan välineenä sekä syyllistäminen. Aloitettuani lukio-opinnot muutin oppilaitoksen asuntolaan. Koko lukio-opintojeni ajan työskentelin osa-aikaisesti kahtena päivänä viikossa, ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin tienaamaan enemmän käyttörahaa. Samaan aikaan meneillään oli myös seksuaalisen hyväksikäytön oikeustoimet, joista äitini aluksi syytti minua. Mielipide tähän hänellä muuttui kuitenkin nopeasti.

Aluksi vanhempieni rahan lainailu alkoi pienistä summista, jotka nopeasti alkoivat kasvamaan. Erään kerran äitini soitti ja kysyi minulta, voisinko lainata hieman rahaa.

Olin silloin vielä alaikäinen ja äidilläni oli käyttöoikeudet tililleni. Seuraavana päivänä ollessani kaupan kassalla yritin maksaa ostoksiani, mutta tilillä ei ollut katetta. Edellisenä päivänä tilillä oli ollut muutamia satoja euroja.

Rahan lainaaminen on jatkunut ja jatkuu edelleen. Aloitan juuri kolmannen vuoden yliopisto-opinnot ja elämme kumppanini kanssa vain minun opintotukeni varassa. Olen useaan otteeseen sanonut vanhemmilleni, että minulta ei saa kysyä rahaa lainaksi, koska minulla ei yksinkertaisesti ole varaa ja rahan lainaaminen ahdistaa minua todella paljon. Tähän olen saanut kuulla nuoremmilta sisaruksiltani, että minun takiani kotona ei ole sähköjä tai tule juoksevaa vettä, koska en suostunut lainaamaan rahaa. Toisinaan olen kuullut myös äidiltäni, että nyt ei ole sitten varaa ostaa lääkkeitä ja uhkailtu pikavippien ottamisella.

Tänä kesänä tilanne eskaloitui siihen, että nuorempi sisarukseni kysyi minulta rahaa lainaan vuokraan, koska oli käyttänyt omat rahansa vanhemmille lainaamiseen. Eniten sattuu se, että sisarukseni ovat käyttäneet opintolainastaan suuren osan vanhemmilleni lainaamiseen, joita he eivät tule koskaan saamaan takaisin, siitä syntyneen kierteen vuoksi.

Olen vihdoin alkanut ymmärtää, että en voi vaikuttaa kuin omaan toimintaani, en vanhempieni, enkä sisarusteni. Minun ei tarvitse kokea syyllisyyttä, jos en lainaa vanhemmilleni rahaa jo valmiiksi pienistä varoistani, eikä kokea syyllisyyttä, että minulla on asiat nykyään hyvin.

Opiskelen diplomi-insinööriksi alalla, jolla työnäkymät ovat erinomaiset. Minulla on ihana kumppani ja ystävät, jotka tukevat minua. Eikä haittaa, jos välillä hemmottelen itseäni tai käyn opiskelijatapahtumissa, sen sijaan, että pidän sivussa rahaa lainattavaksi. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kaikista tärkeintä ja apua kannattaa hakea matalallakin kynnyksellä.