Ajanhallinta

Ajanhallinnan avulla saa elämässä enemmän aikaa sille, mikä on merkityksellistä ja juuri sinulle tärkeää. Tarkoitus ei kuitenkaan ole saada mahdollisimman paljon aikaan tai kerta kerralta enemmän tehtyä. Sen sijaan sen tarkoitus on kirjaimellisesti hallita aikaa ja sitä, mihin se oikeastaan kuluukaan. Ajanhallinta on opeteltavissa oleva taito eikä kukaan tule sen kanssa täydelliseksi. Ole siis itsellesi armollinen ja kokeile rohkeasti erilaisia ajanhallinnan keinoja, jotta löydät juuri itsellesi sopivimmat tavat.

Tavoitteiden asettaminen

Tavoitteiden asettaminen on yksi konkreettinen ja hyödyllinen työkalu ajanhallintaan. Niiden tärkeydestä löydät lisää motivaatio-osuudesta.

Tavoitteilla ei viitata suorittamisen lisäämiseen tai maksimaaliseen tehokkuuteen. On tärkeää, että tavoitteet ovat sinusta lähtöisin ja sinun itsesi asettamia sekä kumpuavat omista arvoistasi. Määrittele tavoitteesi siis niin, että ne vievät sinua sitä kohti, minne haluat mennä. Keskeistä onkin siis myönteinen tavoite sen sijaan, että keskittyisit pyrkimään jostakin pois. Esimerkiksi tavoitteen ”en saa enää viivästyä deadlinesta” sijaan voisi tavoitteena olla ”haluan tehdä työn ajoissa valmiiksi”.

Kun sinulla on suurempi tavoite selvillä, pilko se mahdollisimman pieniin osiin eli välitavoitteisiin.

Tavoitteen on myös hyvä olla niin tarkka ja konkreettinen kuin mahdollista. Tarkista, että se on myös realistinen eli sellainen, mihin voit oikeasti päästä tavoittelemassasi aikaikkunassa. Laajempi tavoite voisi olla esimerkiksi ”esseen saaminen valmiiksi”. Tämän tavoitteen pieni ja konkreettinen välitavoite yhdelle päivälle voisi olla esimerkiksi ”100 sanaa kirjoitettuna esseeseen klo 15 mennessä”. Mieti esimerkiksi reseptiä, jonka avulla laitat ruokaa. Ennen kuin ruoka on valmis, tulee tehdä monta pienen pientä vaihetta uunin päälle laittamisesta pilkkomiseen. Koita soveltaa samaa myös opinnoissasi.

Harjoitteet

• Luo oma opiskelutavoitteen reseptisi. Mikä opiskelutehtävä on valmistamasi annos? Millaisista pienistä vaiheista resepti koostuu? Kirjoita reseptimuodossa ylös.
  • Laadi toimintasuunnitelma
    • Valitse ensin tavoite (esim. jokin opiskelutehtäväsi)
    • Mieti vaihe vaiheelta, miten etenet tehtävän tekemisessä. Kirjaa nämä ylös. Näistä tulee välitavoitteita, joiden avulla etenet kohti tavoitettasi eli valmista opiskelutehtävää. Merkitse myös, milloin teet minkäkin välivaiheen. Kirjoita myös, mitä konkreettisesti aiot tehdä (esimerkiksi kirjoitustehtävään etsin lähdeaineistoa). Voit myös miettiä, kuka voisi auttaa tai mistä saan lisäapua missäkin vaiheessa (esimerkiksi kirjaston henkilökunnalta lähdeaineiston etsinnässä).

Ajankäytön suunnittelu

Suunnitelmallisuus on hyvä apukeino ajanhallinnassa. Se ei tarkoita pelkästään opiskelutehtävien suunnittelua vaan myös vapaa-ajan, levon ja taukojen suunnittelua. Suunnitelmallisuuden avulla siis varmistat aikaa itsellesi niin opiskeluille kuin palautumisellekin. Pystyt helpommin rajaamaan vapaa-aikasi ja irrottautumaan työtehtävistä, kun olet suunnitellut tehtäväsi ja tiedät niille varatun ajan. Voi myös helpottaa tehtäviin ryhtymistä, kun kaikki on selkeästi suunniteltuna ja tiedät, mitä tehdä.

Opiskeluajan suunnittelussa yhdistyvät priorisointi ja tavoitteiden asettaminen. Siinä on siis kyse pienten konkreettisten tavoitteiden tärkeysjärjestykseen asettamisesta ja toteuttamista askel kerrallaan. Pienet konkreettiset välitavoitteet vievät sinua kohti suurempaa tavoitetta ja päämäärääsi. Vapaa-ajalle, levolle ja tauolle et välttämättä tarvitse suunniteltua ohjelmaa, vaan tärkeintä on, että teet jotain itsellesi mieluista tai lepäät. Voi kuitenkin olla mukavaa ja motivoivaa tietää, mitä mieluista sinulla opiskeluajan jälkeen odottaa.

Suunnitelmaan on hyvä kirjata

• mitä konkreettisesti aiot tehdä
• milloin aiot sen tehdä
• mikä voisi olla avuksi tehtävää tehdessä

Tarkastele vielä lopuksi, onko suunnitelmasi sellainen, jonka voit oikeasti toteuttaa. Onko se tarpeeksi konkreettinen ja maltillinen?

Suunnittelu on aina epävarmaa ja veikkaus siitä, miten asiat voisivat edetä. Matkan varrella voi tulla muutoksia esimerkiksi omista sen hetkisistä voimavaroista tai olosuhteista riippuen. On luonnollista, että suunnitelmat muuttuvat. Niihin on hyvä varautua jo suunnitelmaa tehdessä. Jos huomaat, että et pysy enää suunnitelmassasi, huomaa se mitä olet jo tehnyt ja kiitä itseäsi siitä. Sen jälkeen katso suunnitelmaa uudelleen. Voisiko tehtäviä pilkkoa vieläkin pienemmiksi ja konkreettisemmiksi?

Harjoitteet

• Suunnittele itsellesi lukujärjestys, jossa on opiskeluaikaa ja vapaa-aikaa
  • Jätä palautumiselle tarpeeksi aikaa. Mitä enemmän toipuminen on kesken, sitä enemmän palauttavaa aikaakin tulisi olla.
• Suunnittele konkreettinen päiväsuunnitelma.
  • Muista, että et haukkaa liian isoa palasta kerrallaan. Voit esimerkiksi asettaa päivälle yhden tai kaksi tavoitetta ja kokeilla, miltä ne tuntuvat.
  • Voit kokeilla suunnitella opiskeluajan päätteeksi, mitä teet seuraavana päivänä tai suunnitella pidemmän ajan kerrallaan
  • Muistathan myös pitää riittävästi taukoja. Tauottamisen huolehtimisessa voi auttaa pomodoro-menetelmä, johon voit säätää työskentelyjakson ja sitä seuraavan tauon pituuden. Oletuksena on 25 minuuttia työskentelyä ja 5 minuuttia taukoa sekä muutaman työskentelyosuuden jälkeen pidempi tauko. Voit kokeilla, mikä on itsellesi paras suhde.

• • Suunnittele viikko- tai kuukausitason suunnitelma, jotta näet myös isomman kuvan edistymisesi. Kirjaa siihen tehtävät, joiden tulisi olla valmiina tässä kuussa tai tämän viikon aikana.
  • Tee suunnitelmasi viereen lista, jossa on sinua auttavia tahoja. Katso esimerkiksi korkeakoulusi ohjauspalvelut, Klubitalojen opintovalmennus, Nyytin chatit ja vertaisryhmätuokiot. Listaa myös asioita, jotka auttavat sinua keskittymään tai virkistymään opiskelujen lomassa. Näitä voivat olla esimerkiksi pieni kävely tai musiikin kuuntelu.

Jos aloittaminen takkuaa, kokeile näitä

• Älä soimaa itseäsi aloittamisen hankaluudesta. Kaikilla meillä on välillä vaikeuksia päästä alkuun.
  • Jos ei motivoi yhtään, hyväksy tilanne. Voit esimerkiksi todeta ääneen, että juuri nyt ei motivoi yhtään.
• Voit pohtia syitä, miksi aloittaminen on nyt hankalaa:
  • Tuntuuko tehtävä liian isolta tai vaikealta? Mitä sille mahdollisesti voisi tehdä?
• Voit pohtia, mikä opinnoissa on sinulle helppoa ja luontaista:
  • Mikä opiskelutyyli on sinulle ominainen?
  • Millä tavalla opiskellen koet oppivasi parhaiten?
  • Mitä tyyliä juuri tämän hetken tehtävässä kannattaisi käyttää?
• Aloittamista auttavat asiat esimerkiksi energisoiva musiikki tai hengitysharjoitus. Kokoa oma listasi!
• Kurkista tavoitteisiisi ja suunnitelmaasi.
  • Ovatko ne realistisia ja toteutettavissa olevia?
• Työskentele vähän kerrallaan:
  • Kokeile tehdä 15 minuuttia jotakin asiaa, vaikka motivaatiota ei tuntuisi olevan. Voi olla, että jäätkin tehtävän ääreen pidemmäksi aikaa tai sitten sait tehtävän jo loistavaan alkuun.
• Kokeile pomodoro-menetelmää:
  Voit säätää kelloon työskentelyjakson ja sitä seuraavan tauon pituuden. Työskentele keskeytyksettä työskentelyjakson ajan ja pidä tämän jälkeen pieni tauko. Oletuksena on 25 minuuttia työskentelyä ja 5 minuuttia taukoa. Muutaman työskentelyosuuden jälkeen pidä pidempi tauko. Voit kokeilla, mikä on itsellesi paras suhde.
• Poista ulkoiset häiriötekijät, kuten sähköposti tai puhelin.
  • Varaa aika, jolloin katsot näitä.
• Keskity työskentelemään yhden asian parissa kerrallaan.
• Katso, mitä olet jo saanut aikaan.
  • Huomaa se, missä olet edistynyt ja onnistunut.
• Kokeile jotain uutta tapaa tehdä.
  • Olisiko esimerkiksi tenttikirjaa mahdollisuus kuunnella lukemisen sijaan ja mennä sen kanssa ulos kävelemään?
• Palkitse itsesi työskentelystä.
• Laske vaatimustasoa. Kaikkea ei tarvitse, eikä voi tehdä täydellisesti.

Opiskelutehtävät tärkeysjärjestykseen

Priorisointi tarkoittaa opiskelutehtäviesi asettamista tärkeysjärjestykseen. Voit aloittaa listaamalla ylös kaikki tehtäväsi, joita opiskeluissasi on käynnissä juuri nyt. Näin hahmotat kokonaiskuvan tehtävistäsi ja samalla saat jäsenneltyä niitä.

Hahmota tehtäväkenttäsi

• Listaa ylös kaikki konkreettiset työtehtävät ja vaiheet, jotka niihin kuuluvat
  • Esimerkiksi esseetä varten suunnittelutyö, lukuaika ja kirjoitusaika
• Mieti tarkemmin listan tehtäviä. Mikä on kunkin tehtävän tärkeysaste?
  • Pyri poimimaan listaltasi ne kohdat, jotka ovat tärkeimpiä opintojesi kannalta.
• Tarkastele myös kriittisellä otteella listaasi.
  • Onko jokin tehtävä sellainen, joka ei vaadi huomiotasi juuri nyt?
  • Tuntuuko työmäärä kohtuulliselta tässä hetkessä?
• Aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen eli priorisoi.

Priorisoida voi monen periaatteen mukaan

• oman jaksamisen, voinnin ja terveyden mukaan
• innostavuuden mukaan
• merkityksellisyyden mukaan
• aikarajan mukaan

Voit miettiä esimerkiksi, millaiseen tehtävään voimavarasi riittävät juuri nyt tai mikä kursseista innostaa sinua eniten. Pohdi myös, onko jotain, josta mahdollisesti joudut luopumaan, jotta saat opintoja tehtyä?

Oleellista on huomata listalta myös ne tehtävät, joiden kohdalla voit tietoisesti laskea rimaa. Riman laskeminen voi tuntua haastavalta. Kokeile, miltä tuntuu, jos annat itsesi luvan tehdä jonkin tehtävän niin sanotusti keskinkertaisesti. Laita panoksesi siihen, mikä on tärkeintä.

Harjoitteet

Voit kokeilla nelikenttää priorisoinnin apuna. Sijoita tehtäväsi tärkeysasteen ja kiireellisyyden mukaan kenttään. Nelikenttä voi auttaa hahmottamaan, mihin tehtäviin kannattaa panostaa ja millä aikataululla.

Tärkeä ja kiireellinen tehtävä