Stressi voi olla hyvää tai haitallista
Arkeen ja opiskeluun kuuluu välillä stressiä. Se on ihan normaalia ja jopa välttämätöntä. Stressi on usein opiskelijalle myös hyödyllistä, sillä sopiva määrä vauhdittaa ja auttaa tekemään opiskelutehtäviä tehokkaasti.
Hyvään arkeen kuuluu kuitenkin, että stressiä ei ole liikaa – ainakaan pitkiä aikoja kerrallaan. Jos stressiä on liikaa, arki tuntuu raskaalta ja väsyttävältä.
On hyvä oppia tunnistamaan, mikä on siedettävä määrä stressiä itselle ja milloin stressiä on liikaa. Voit opetella tunnistamaan liiallisen stressin oireet ajoissa sekä harjoitella erilaisia keinoja sen helpottamiseksi.
Ylikuormittavat tilanteet lisäävät stressiä
Stressiä syntyy, kun koet, että kykysi ja taitosi eivät riitä tai joudut venymään äärirajoille. Monet asiat voivat aiheuttaa stressaantumista ja kuormittumista, esimerkiksi:
- jatkuva kiire
- muutokset ihmissuhteissa ja elinolosuhteissa
- sosiaalisten suhteiden puute ja yksinäisyys
- tuen puute
- taloudelliset ongelmat
- kohtuuttomat vaatimukset ja aikataulut
- kuormittavat elintavat
Joskus positiivisetkin asiat, kuten valmistuminen tai uusi seurustelusuhde, voivat kuormittaa. Stressaantumista voi kokea myös, jos ei saa mitään aikaiseksi. Stressi onkin yksilöllistä. Se, mikä kuormittaa toista, ei hetkauta toista lainkaan.
Toiset myös stressaantuvat herkemmin kuin toiset. Esimerkiksi persoonallisuuden piirteet, temperamentti ja elämäntilanne vaikuttavat stressin kokemiseen. Sitä lisäävät usein omat tai muiden ylisuuret odotukset ja vaatimukset.
Tilapäinen stressi virittää toimimaan
Kun olemme innostuneita ja keskitymme siihen, mitä teemme, olemme parhaimmillamme. Hyvä stressi virittää toimintaan, antaa energiaa ja auttaa keskittymään. Jos emme koe minkäänlaista stressin tunnetta, voi käydä niin, ettemme saa mitään aikaiseksi. Stressi myös kertoo meille asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Siksi stressaamme niitä!
Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia – se saa ihmiset tekemään parhaansa. Pitkäaikainen se voi olla monin tavoin haitallista.
Tunnista liiallinen stressi
Oman liiallisen stressin ja kuormituksen oireita kannattaa opetella tunnistamaan. Voit puuttua niihin ennen kuin paine kasvaa liian suureksi ja alkaa tuntua, että menetät hallinnan tunteen. Opettele kuuntelemaan itseäsi, sillä kuormituksen oireet vaihtelevat eri ihmisillä. Tyypillisimpiä oireita ovat esimerkiksi:
- Erilaiset fyysiset oireet, esim. päänsärky, lihasjännitys ja -kipu, sydämentykytykset, huimaus, vatsavaivat tai -kivut
- Tunnetason oireet, esim. ärtymys, ahdistuneisuus, itkuherkkyys, ailahtelevaisuus, alakulo, itkuherkkyys
- Käyttäytymisessä näkyvät oireet, esim. unihäiriöt, vetäytyminen normaaleista toiminnoista, kärsimättömyys, hermostuneisuus ja levottomuus, vitkastelu
- Ajatteluun liittyvät oireet, esim. keskittymisvaikeudet, pessimistiset ajatukset, vaikeus tehdä päätöksiä, kasvanut itsekritiikki, muistihäiriöt.
Pitkään jatkuva stressi voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, kuten esimerkiksi sydänsairauksia, vakavaa masennusta, korkeaa verenpainetta sekä väsymystä ja uniongelmia. Hae tarvittaessa apua terveydenhuollon ammattilaiselta.
Tee testi – Testaa tietosi ja tilanteesi
Testin avulla voit opetella tunnistamaan, mistä stressi johtuu ja miltä se tuntuu, sekä millaisia keinoja sinä voit käyttää sen vähentämiseen. Lopuksi voit tehdä testin, jonka avulla saat suuntaa antavaa tietoa omasta stressitasostasi.
Muualla verkossa
Stressi – Terveyskirjasto
Stressi – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Vahvista eustressiä, vähennä distressiä – Suomen Mielenterveysseura
Anna palautetta
Herättikö lukemasi sinussa ajatuksia? Vastasiko sisältö odotuksiasi? Saitko tietoa ja tukea tilanteeseesi? Anna meille palautetta nimettömällä verkkokyselyllä. Arvostamme mielipidettäsi!
