Oppimisen apuvälineet tuovat helpotusta opintoihin ja arkeen

2.2.2022

Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus toteutti syksyllä 2021 yhteistyössä Erilaisten oppijoiden liiton Apuvälinekeskuksen ja Nyyti ry:n kanssa kyselytutkimuksen opiskelijoille oppimisen apuvälineistä. Erityisesti toivottiin vastauksia henkilöiltä, jotka kokevat oppimisessaan haasteita. Kyselyyn saatiin 238 vastausta, ja edustettuina olivat kaikki Suomen maakunnat Ahvenanmaata ja Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta. Myös eri opintoasteet olivat hyvin edustettuina, sillä vastauksia kertyi lukioista, ammattiopistoista, yliopisto-opiskelijoilta sekä eniten ammattikorkeakouluopiskelijoilta. Mediaani-ikä kyselytutkimukseen osallistuneilla oli lähellä kolmeakymmentä.

Kyselyyn vastanneista merkittävä osa ilmoitti itsellään olevan oppimisvaikeuden tai muun oppimiseen vaikuttavan ongelman. Yleisin mainittu vaikeus oli lukivaikeus. Osalla vastanneista ei erityisiä oppimisen haasteita ollut. Tärkeimmiksi syiksi apuvälineiden käytölle mainittiin opintojen tehostaminen, arjen tukeminen ja oppimisvaikeudet.

Digitaaliset oppimisen apuvälineet runsaasti käytössä

Oppimisen apuna käytettiin enemmän digitaalisia kuin ei-digitaalisia apuvälineitä. Digitaalisia apuvälineitä ovat esim. äänikirjat, oikolukuohjelmat, sähköiset tehtävienhallintasovellukset tai videot. Ei-digitaalisia apuvälineitä ovat esim. vastamelukuulokkeet, ajastin tai keskittymistä helpottavat apuvälineet, kuten stressipallot. Vaikka digitaalisia apuvälineitä käytettiin muita apuvälineitä enemmän, yksittäinen käytetyin apuväline oli kuitenkin perinteinen paperinen kalenteri. Toiseksi käytetyin oli puolestaan luentojen tallenteet.

Oppimisen apuvälineet vaikuttivat olevan käyttäjilleen tärkeitä, sillä suurin osa mainitsi käyttävänsä niitä päivittäin tai muutaman kerran viikossa. Vain harva koki apuvälineiden käytön erittäin vaikeaksi, pääasiassa käytön koettiin olevan melko helppoa tai helppoa. Avovastauksissa käytön hyödyistä mainittiin muun muassa, että ne mahdollistavat pidempikestoisen opiskelun, tukevat keskittymistä ja auttavat hahmottamaan työn määrää ja aikatauluja.

Kyselyn kautta pyrittiin saamaan tietoa myös siitä, mitä esteitä apuvälineiden käytöllä mahdollisesti on. Yleisimmäksi syyksi raportoitiin riittävän tiedon puuttuminen apuvälineistä. Hyvin harvalla oppimisen apuvälineiden riittämätön käyttö johtui soveltuvan laitteen puuttumisesta. Toki itse kyselykin toteutettiin sähköisesti, mikä on todennäköisesti vaikuttanut tuloksiin tämän osalta. ¨

Muutosta aiemaan nähtävissä

Oppimisen apuvälineiden käyttö vaikuttaa muuttuneen sen jälkeen, kun Kuntoutussäätiö toteutti edellisen kerran apuvälineisiin liittyvän kyselytutkimuksen Erilaisten oppijoiden liiton kanssa vuonna 2017. Tuolloin käytetyimmät apuvälineet olivat äänikirjat ja lukikalvot ja -viivaimet. Oppimista helpottavia kännykkäsovelluksia tai tietokoneohjelmia käytti vasta alle viidennes vastaajista. Toki ennen korona-aikaa esimerkiksi käsitettä luentotallenteet ei tainnut laajamittaisesti ollakaan.

Ilahduttavaa oli huomata, että oppimisen apuvälineitä käytetään monipuolisesti, ja kun ne on otettu käyttöön, on niiden käyttö opiskelijoilla lähes päivittäistä. Toisaalta kyselyn myöstä välittyi myös ymmärrys, että oppimisen apuvälineistä ei edelleenkään ole riittävästi tietoa saatavilla, edes opiskelijoiden keskuudessa, vaikka erilaisia oppimisen digitaalisia apuvälineitä on nykyään saatavilla jo runsaasti ja ne ovat pääasiassa maksuttomia. Tehtävää oppimisen apuvälineiden ja digityövälineiden käytön mahdollistamisen parissa siis vielä riittää.

Tarkemmat tulokset ja muun muassa vastausten vertailut opintoasteittain on tarkoitus raportoida tutkimusartikkelin muodossa.