Perfektionismi uuvuttaa

Jutun tiivistelmä

  • Perfektionismin ero tavoitteellisuuteen: Perfektionismi on joustamattomien, epärealistisen korkeiden vaatimusten asettamista, kun taas tavoitteellisuus sisältää iloa oppimisesta ja hyväksyy epätäydellisyyden.

  • Haitalliset vaikutukset: Perfektionismi voi aiheuttaa stressiä, ahdistusta, uupumusta ja riittämättömyyden tunnetta sekä heikentää ihmissuhteita ja itseluottamusta.

  • Tunnistaminen ja hyväksyminen: Oman perfektionismin tunnistaminen on tärkeä askel kohti joustavampaa asennetta ja itsemyötätuntoa.

  • Harjoittele realististen tavoitteiden asettamista, virheiden sallimista ja armollista sisäistä puhetta sekä huolehdi unen, liikkumisen ja palautumisen tasapainosta.

Lue juttu tarkemmin alta:

Perfektionismi on vaativuutta itseä kohtaan

Oletko vaativa itseäsi kohtaan? Onko sinulla korkeat standardit tekemiselle ja tuntuuko, että vain täydellinen kelpaa? Oletko kova arvostelemaan itseäsi ja tekemisiäsi tai muita ihmisiä? Tuntuuko, että vain suoritusten kautta saamasi arvostus on palkitsevaa? Jos vastaat näihin kysymyksiin kyllä, saatat kärsiä perfektionismista.

Perfektionismi tarkoittaa halua tehdä asiat mahdollisimman hyvin tai uskomusta, että täydellisyyttä kuuluu tavoitella oman epätäydellisyyden korjaamiseksi. Se ei tarkoita “täydellisenä” olemista, vaan itseen ja omaan tekemiseen kohdistuvia erittäin korkeita vaatimuksia, jotka voivat haitata niin hyvinvointia, opiskelua kuin muita elämän osa-alueita. Perfektionismi sekoittuu usein arkikielessä tavoitteellisuuteen, kunnianhimoon, korkeaan vaatimustasoon ja niistä seuraavaan menestykseen. Tavoitteellisuus ja perfektionismi ovat kuitenkin eri asioita.

Tavoitteellinen ihminen pyrkii kyllä erinomaisuuteen, mutta suhtautuminen pyrkimyksiin on joustava. Tekeminen tuottaa iloa ja muita positiivisia tunteita ja myös epätäydelliset suoritukset tuovat tavoitteelliselle ihmiselle tyydytystä. Pelkästään lopputulos ei ratkaise vaan myös oppimisella, tekemisen ilolla ja edistymisellä on arvo. Tavoitteellinen ihminen kokee olevansa arvokas ja hyviä myös ilman täydellisiä suorituksia.

Perfektionismissa vaatimukset itseä kohtaan ovat hyvin korkeita ja joustamattomia ja itsekritiikki kohtuuttoman voimakasta – vaikka onnistumisia tulisi, olo on silti tyytymätön ja riittämätön. Suoritusta voisi aina parantaa ja viilata, ja pienetkin virheet ja puutteet harmittavat, tuntuvat heikkoudelta ja lisäävät arvottomuuden tunnetta. Haasteisiin ja uusiin asioihin tarttuminen hirvittää epäonnistumisen pelon vuoksi, mikä johtaa helposti asioiden välttelemiseen. Suoritukset määrittelevät hyvin vahvasti perfektionistin omanarvontunnetta.

Perfektionistisilla taipumuksilla on kaksi ulottuvuutta: perfektionistiset pyrkimykset sekä perfektionistiset huolet. Perfektionistisilla pyrkimyksillä tarkoitetaan omiin voimavaroihin nähden liian korkeita tavoitteita ja vaatimustasoa sekä virheiden välttämistä ja täydellisyyteen pyrkimistä. Perfektionistiset huolet taas pitävät sisällään kohtuutonta itsekritiikkiä, virheiden tekemisen pelkoa sekä ristiriitaisia tunteita omien suoritusten ja tavoitteiden välillä, kuten vaikeutta iloita onnistumisista, riittämättömyyttä ja oman osaamisen kyseenalaistamista.

Perfektionismi nähdään perinteisesti etenkin naisten ominaisuutena, vaikka todellisuudessa sukupuolieroja on vain vähän. Pojat ja miehet hakeutuvat harvemmin tuen piiriin tai haitallista perfektionismia ei heidän kohdallaan tunnisteta yhtä hyvin. Perfektionismia ilmenee yhtä lailla myös keskitasoisesti tai heikosti suoriutuvilla, vaikka se liitetään usein korkeisiin suorituksiin.

Perfektionismiin liittyy myös:

  • Pikkutarkkuus ja kiinnostus yksityiskohtiin
  • Joustamattomuus
  • Tunnollisuus
  • Kriittisyys itseä ja muita kohtaan
  • Pienikin kritiikki voi tuntua murskaavalta ja koko persoonaa koskevalta. Koet helposti positiivisenkin kritiikin negatiivisena.
  • Halu kontrolloida asioita ja haluttomuus luopua kontrollista
  • Haluttomuus delegoida

Kohtuuttoman kovat tavoitteet ja vaatimukset itseä kohtaan kuluttavat paljon voimia. Perfektionismi heikentää stressinsietokykyä ja aiheuttaa helposti ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä, ihmissuhdeongelmia sekä huonommuuden tai riittämättömyyden tunnetta. Se voi myös altistaa mielenterveyden haasteille kuten uupumukselle.

Mistä perfektionismi johtuu ja mitä sille voisi tehdä?

Perfektionistisen luonteen kehittymiselle on monia syitä. Aivan tarkkaan tekijöitä ei tunneta, mutta sekä geneettisillä että kasvu- ja ympäristötekijöillä uskotaan olevan vaikutusta.  Esimerkiksi yhteiskunnan suorituskeskeinen ilmapiiri ja normit vaikuttavat mielikuvaan siitä, millaisia meidän tulisi olla ja miten arvotamme itsemme ja omat tekemiset suhteessa muihin, mikä osaltaan tukee perfektionistista vaativuutta. Myös esimerkiksi koulutukseen vaikuttavat poliittiset päätökset 2010-2020 -luvuilla ovat voineet osaltaan lisätä perfektionistista ajattelutapaa.

Perfektionismi ei välttämättä liity kaikkiin elämän osa-alueisiin, vaan se voi ilmetä tietyillä elämänalueilla ja korostua tietyissä elämäntilanteissa, kuten vaikkapa ylioppilaskirjoitusten aikaan, gradua tehdessä tai vanhemmaksi tullessa. Perfektionistiset piirteet saattavat tulla esiin tietyissä ympäristöissä, kuten kilpailuhenkisessä kaveriporukassa tai vaativassa työympäristössä.

Perfektionismin myöntäminen itselle voi olla vaikeaa. Myöntäminen voi tuntua häpeälliseltä, koska perfektionismiin liittyy täydellisyyden tavoittelu.  Jotta vaativuutta itseä kohtaan voisi höllentää, on kuitenkin tärkeä tunnistaa ja tunnustaa oma tilanne.

Jos tunnistat itsessäsi taipumusta perfektionismiin:

  • Pysähdy kuuntelemaan oloasi ja kehoasi ja pyri lisäämään myötätuntoa itseäsi kohtaan. Aina ei tarvitse jaksaa ja suorittaa, sillä jokainen tarvitsee lepoa ja rentoutumista.
  • Muista, että jokaisella on myös lupa mokata ja epäonnistua, eikä se tee ihmisestä toista huonompaa.
  • Opettele tekemään toisin. Voit harjoitella rennompaa, virheitä sallivaa otetta tekemällä pieniä arjen asioita nopeasti ja huonosti.
  • Pysähdy kuuntelemaan ajatuksiasi. Ovatko ne vaativia, kuten esim. ”kaikki muut ovat parempia tässä kuin minä” tai ”minun pitäisi suoriutua kaikista opintojaksoista erinomaisesti”. Pyri muuttamaan ajatuksiasi lempeämmiksi esim. asettamalla realistisia tavoitteita.
  • Priorisoi: mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä ja mihin haluat panostaa? Varaa näille aikaa ja jätä muita asioita arjestasi pois.
  • Anna itsellesi hyvää palautetta: muistele päivän päätteeksi, mikä meni tänään hyvin ja mitä kaikkea olet saanut aikaan. Vältä palautteen annossa jossittelua ja selittelyä.
  • Pidä huoli hyvän arjen kulmakivistä: unesta, liikkumisesta, syömisestä ja mukavasta tekemisestä.

Lue lisää

Nyyti ry

Ulkopuoliset lähteet