Prokrastinaatio

Lue juttu tarkemmin alta:

Prokrastinaatio lisää stressiä

Asioiden lykkääminen tai viivyttely tekemisen aloittamisessa eli prokrastinaatio on hyvin yleistä monilla elämän alueilla. Tehtävän tekemistä ei saa aloitetuksi, vaikka haluaisi ja tiedostaisi, että tehtävä on tärkeä ja se on saatava valmiiksi. Tämä tuottaa haasteita ajanhallinnalle.

Prokrastinaatio eroaa tavallisesta asioiden lykkäämisestä siinä, että se lisää stressiä ja nostaa ahdistustasoa. Myös kynnys tehtävän aloittamiseen nousee mitä pidempään on lykännyt sen aloittamista.

Opiskeluarjessa prokrastinaatio liittyy usein tenttiin lukemiseen ja erilaisten kirjallisten töiden tekemiseen. Myös kesätyöpaikan hakemiseen tai erilaisiin yhteydenottoihin liittyvä asioiden lykkääminen on monelle tuttua.

Taipumus asioiden lykkäämiseen voi olla erilainen erityyppisissä tehtävissä: toisille esseen aloittaminen on vaikeinta, toisille tenttiin lukemisen aloitus tuottaa eniten hankaluuksia. Myös miellyttävien asioiden aloittaminen on joskus vaikeaa, kun niihin liittyy epävarmuutta ja pelkoa epäonnistumisesta.

Milloin on kyse prokrastinaatiosta?

Prokrastinaatiosta kertoo se, että

• saman asian tekemistä lykkää toistuvasti
• tuntuu ahdistavalta, kun hommat eivät etene
• tehtävän lykkäämiseen liittyy erilaisia toimintoja: esim. ”tarkistan nämä alta pois”; inspiraation odottelua, erilaisia sijaistoimintoja jotka voisivat odottaa (siivoaminen, liikunta, mikä tahansa jonka vuoksi aloittamista voi siirtää)

Prokrastinaation erottaa laiskuudesta se, että laiskuus ei aiheuta kärsimystä. Prokrastinaatio nostaa stressiä ja ahdistustasoa. Laiskuudesta taas voi nauttia, ja se on rentouttavaa.

Miksi lykkäämme asioita?

Tärkein syy prokrastinaation taustalla on se, että ihmiselle on tyypillistä jatkuva taistelu pitkän ajan palkinnon (kuten opinnäytetyön valmistuminen) ja lyhyen ajan palkinnon (mukava tekeminen) välillä. Usein nopea palkinto ja tyydytys voittavat tässä taistelussa. Prioriteettina on helpoin tehtävä ja mukava tekeminen, vaikkapa esim. Youtube-videoiden katsominen. Päivä täyttyykin usein nopeasti suoritettavista tehtävistä, joista on luvassa nopea palkinto ja tyydytys.

Motivoidumme myös helpommin tekemään asioita, joissa tiedämme varmasti onnistuvamme. Mitä haastavampi tehtävä on, sitä hankalampi on tarttua tehtävään, koska siihen liittyy epäuskoa ja epäonnistumisen pelkoa. Tämän takia valitsemmekin usein helpomman tehtävän, josta saamme onnistumisen kokemuksen. Vaikeampi asia, kuten esseen kirjoittaminen, siirtyy aina eteenpäin.

Lähes kaikki lykkäävät asioita

Tutkimusten mukaan 90 % amerikkalaisista opiskelijoista kertoo olevansa aikaansaamattomia, ja noin puolet kärsii siitä. Vajaa kolmannes väestöstä kuvaa, että prokrastinaatio aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Taipumus vältellä asioita ei liity millään tavoin muistiin tai älykkyyteen.

Korkeakouluopiskelijoilla prokrastinaatio on tyypillisempää kuin väestössä keskimäärin. Korkeakouluopiskelussa on sille altistavia tekijöitä: vapaus opinnoissa, isoja tehtäviä joiden tekemiseen tarvittavaa aikaa voi olla vaikea hahmottaa, kriittinen ilmapiiri, apua ja palautetta ei ole aina saatavissa, kun sitä tarvitsee.

Prokrastinaatiotaipumusta voi lisätä mustavalkoinen ajattelu ja ehdottomuus, idealismi ja perfektionistinen ajattelu.