Sosiaalinen jännittäminen

Jutun tiivistelmä

  • Jännittäminen on normaali reaktio: Jännittäminen on normaali osa elämää, erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, kuten uusien ihmisten tapaamisessa tai työhaastatteluissa.

  • Sosiaalinen jännittäminen: Jos huomion kohteena oleminen aiheuttaa kohtuutonta ahdistusta, voi kyseessä olla sosiaalisten tilanteiden pelko, joka haittaa arkielämää. Arviolta 10–15 % väestöstä kokee tätä jossain vaiheessa elämää.

  • Syitä sosiaaliselle jännittämiselle: Sosiaalinen jännittäminen kehittyy usein nuoruudessa ja siihen vaikuttavat sekä geneettiset tekijät (noin kolmannes) että ympäristötekijät, kuten kasvatustyyli ja traumaattiset kokemukset.

  • Sosiaalista jännitystä voi helpottaa: Sosiaalinen jännittäminen voi johtaa pelkoon arvostelusta, nolaamisesta ja torjutuksi tulemisesta, mikä voi johtaa tilanteiden välttelyyn ja vaikuttaa negatiivisesti opintoihin ja ihmissuhteisiin. On kuitenkin monia keinoja helpottaa jännittämistä.

Lue juttu tarkemmin alta:

Jännittäminen on luonnollinen osa elämää, myös sosiaalisissa tilanteissa. Esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen tai työhaastatteluun meneminen jännittävät useimpia ihmisiä. Jos toisten huomion kohteena oleminen aiheuttaa kohtuuttoman voimakasta ahdistusta tai jännitystä, kyse voi olla sosiaalisten tilanteiden pelosta eli sosiaalisesta jännittämisestä. Tällöin jännittäminen alkaa haitata laajemmin arkielämää.

Sosiaalinen jännittäminen voi liittyä tietynlaisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi ryhmätöihin, esiintymiseen tai ruokailuun. Osalla ahdistuneisuus on kuitenkin laaja-alaisempaa ja esiintyy sosiaalisissa tilanteissa vieraiden ja myös tuttujen kanssa.

Arviolta 10–15 % väestöstä kärsii arkea ja toimintakykyä haittaavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta jossain vaiheessa elämää. Noin 4 % aikuisikäistä sairastaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Opiskelijoista noin kolmannes kokee sosiaaliset tilanteen, kuten esiintymisen, ongelmalliseksi jännittämisen vuoksi.

Mistä sosiaalinen jännittäminen johtuu?

Sosiaalisten tilanteiden pelko kehittyy useimmiten nuoruudessa 11–16 vuoden iässä. Sen syntyy vaikuttavat niin yksilöön kuin ympäristöön liittyvät tekijät.

On arvioitu, että noin kolmannes sosiaalisesta jännittämisestä määräytyy geneettisesti, eli on riippuvainen synnynnäisestä temperamentistamme. Tietyt ominaispiirteet, kuten erityisherkkä hermosto tai perfektionistiset taipumukset voivat altistaa sosiaaliselle jännittämiselle.

Myös ympäristötekijät vaikuttavat sosiaalisten tilanteiden pelon syntyyn. Kontrolloiva ja ankara kasvatustyyli, opitut käyttäytymistavat tai traumaattiset kokemukset, kuten kiusaaminen, saattavat vaikuttaa sosiaalisen jännittämisen kehittymiseen.

Sosiaalinen jännittäminen voi rajoittaa elämää?

Sosiaaliseen jännittämiseen liittyy usein pelko toisten arvostelun kohteeksi joutumisesta, itsen nolaamisesta ja torjutuksi tulemisesta. Nämä kokemukset ovat henkisesti raskaita. Kun tietynlaiset tilanteet tuntuvat meistä uhkaavilta ja hävettäviltä, on todennäköistä, että alamme vältellä niitä. Oman jännittämisen peittely ja tilanteiden välttely voivat auttaa hetkellisesti. Pidemmän päälle ne voivat kuitenkin voimistaa jännittämistä. Oma elämä kaventuu ja jännittäminen alkaa haitata mm. opintoja, ihmissuhteita sekä henkistä hyvinvointia. Onneksi on monia toimivia keinoja helpottaa sosiaalista jännittämistä.

Lue lisää

Nyyti ry

Ulkopuoliset lähteet