Stressinhallinta

Lue juttu tarkemmin alta:

Stressinhallinta tarkoittaa keinoja, joita opettelemalla pystyt pitämään stressin tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressinhallinnassa voit keskittyä:

• Vaikuttamaan stressiä tuottavaan tilanteeseen – aina tämä ei ole kuitenkaan mahdollista.
• Vaikuttamaan omiin ajattelutapoihin.
• Rauhoittamaan omaa kehoa ja tuomaan hyvää oloa sekä rentoutta
• Lisäämään omia voimavaroja ja vähentämään stressin vaikutuksia.

Selätä stressaava tilanne

Aloita helpoista asioista. Jos stressiä aiheuttaa esimerkiksi meluisa opiskeluympäristö, hakeudu rauhallisempaan tilaan. Jos stressaantumisen taustalla on uutis- ja tietoähky, riittämätön lepo tai vaatimuksia ylipursuava kalenteri, tee muutoksia arjen rytmiisi. Joskus muutokset koskevat isompia asioita, vaikkapa opiskelupaikan tai -linjan vaihtoa tai ihmissuhteiden muutoksia. Listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohdi vaadittavat toimet muutokselle.

Monesti stressi liittyy johonkin tiettyyn tilanteeseen, esimerkiksi esitelmän pitoon. Kun kohtaat stressaavan tilanteen, voit saada tärkeän kokemuksen tilanteesta selviämisestä. Joskus voit myös jättää menemättä sellaisiin stressaaviin tilanteisiin, jotka eivät ole välttämättömiä.

Treenaa ajatuksiasi

Omia ajattelutapoja muokkaamalla voit helpottaa erilaisia suorituksia koskevaa stressiä:

• Pysähdy ja arvioi tilanne rauhassa: tunnista omat rajasi ja voimavarasi.
• Hylkää liialliset vaatimukset ja opettele olemaan tyytyväinen siihen, mitä olet saanut aikaiseksi.
• Pyri suhtautumaan itseesi lempeämmin.
• Tee nyt se, mitä pystyt tekemään – koita olla murehtimatta tulevia tekemisiä.
• Pyri hyväksymään menneet tapahtumat ja suuntaa katseesi eteenpäin.
• Muista, että maailma ei kaadu pieniin murheisiin. Mokat ymmärretään ja hyväksytään.
• Usko omaan kykyysi hallita stressiä ja vaikuttaa elämääsi.
• Stressaantuneena saatat ajatella olevasi muita huonompi. Älä kuitenkaan usko stressaantuneen mielesi puhetta.
• Voit pitää huolihetken, jossa keskistyt kymmenen minuutin ajan stressaavaan asiaan/tilanteeseen. Voit myös kirjoittaa muistiin itseäsi stressaavat asiat. Päivän muina aikoina voit keskeyttää stressiajatukset sanomalla itsellesi: näihin ajatuksiin palaan vasta huolihetkenä.

Minimoi stressin vaikutukset - lisää voimavarojasi

Stressin vaikutuksia voi vähentää lisäämällä omia voimavaroja. Voimavarat toimivat puskurina stressin ja sinun välissä.  Lue seuraavaksi keinoja lyhytaikaisen stressin vaikutusten vähentämiseen.

Ajanhallinta on hyvä keino vähentää stressiä. Kokeile seuraavia vinkkejä:

• Suunnittele ajankäyttösi huolellisesti.
• Kysy: ”Mikä on olennaista ja missä järjestyksessä hommat pitää tehdä?”
• Aseta lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita. Aikatauluta pienet askeleet kunkin tavoitteen saavuttamiseksi.
• Aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen. Karsi tarpeettomia hommia ja pyydä apua muilta.
• Varaa aikaa mieluisiin ja mukaviin asioihin.

Tukeudu toisiin ihmisiin, jos mahdollista:

• Ota vastaan tarjottu tuki.
• Keskustele stressistä läheistesi ja ystäviesi kanssa.
• Hakeudu muiden pariin, vaikka aina ei innostaisikaan.

Kaiken A ja O on itsestä huolehtiminen arjen keskellä:

• Pidä yllä arjen rytmiä ja tuttuja rutiineja.
• Liiku itsellesi mieluisalla tavalla.
• Nuku riittävästi.
• Syö terveellisesti ja säännöllisesti.
• Jos käytät alkoholia, käytä sitä kohtuudella.
• Järjestä itsellesi mukavia hetkiä.
• Lisää luontoelementtejä arkeesi.
• Hemmottele itseäsi.
• Rentoudu päivittäin.
• Pidä huoli omista rajoistasi, vaikka se voi joskus tuntua haastavalta.

Jos huomaat, että pitkäaikainen stressi esimerkiksi elämäntilanteesta tai maailman tilanteesta johtuen pitää sinua otteessaan, voi olla oikein hyödyllistä pyrkiä minimoimaan näitä kehossa ja mielessä tuntuvia vaikutuksia. Mielemme ei välttämättä itse hoksaa vähentää stressin vaikutuksia, vaan saatamme juuttua kiertämään kehää stressaavien tietojen ja ajatusten ympärille. Se on inhimillistä!

Rajoita ulkoa päin tulevaa kuormitusta, jos vain mahdollista. Etsi keinoja kehon ja mielen rauhoittamiseen, turvan ja rentouden lisäämiseen ja itsemyötätunnon vahvistamiseen. Kun stressi ei ole akuutissa vaiheessa, mielesi on kirkkaampi ja pystyt myös toimimaan viisaasti ja löytämään tilanteen vaatimia ratkaisu- ja toimintamalleja.

Kokeile ja tunnista, mitkä stressinhallintakeinot toimivat sinulla.

Pienet mukavat hetket arjessa tuovat voimavaroja

Stressaantuneena voi olla vaikea pitää kiinni mukavista, iloa tuovista asioista: eihän kiireiseen päivään mahdu mitään mukavaa. Silloin on erityisen tärkeä järjestää kalenterista aikaa pienille, rentouttaville ja iloa tuoville hetkille.

Merkitse kalenteriin huomiselle päivälle jokin mukava hetki: rauhallinen aamupala, lyhyt lenkki, suosikkisarjan katsominen tai vaikkapa puhelinkeskustelu kaverin kanssa – mikä ilahduttaisi sinua huomenna? Kun päätät, että järjestät jokaiselle päivälle jotakin pientä ja mieluisaa, huolehdit hyvinvoinnistasi ja oma jaksamisesi paranee. Tiedossa olevan mukavan hetken ajatteleminen voi helpottaa stressaantunutta oloa.

Joskus mukavia ja itselle iloa tuottavia asioita on vaikea tunnistaa ja löytää omasta arjesta. Silloin kannattaa muistella, millaisista asioista on ennen pitänyt – mikä on rentouttanut, vienyt ajatuksia toisaalle tai saanut sinut nauramaan? Aiemmin iloa tuottavista asioista voit löytää tähänkin päivään jotain mukavaa. Myös muiden jakamista mukavista hetkistä voi viedä ideoita omaan arkeen ja kalenteriin merkittäväksi.

Joskus pienien, ilahduttavien hetkien huomaaminen omassa arjessa voi vaatia harjoittelua. Se kuitenkin kannattaa, sillä kyky huomata mukavia hetkiä auttaa keskittämään ajatukset siihen, mikä elämässä ja omassa arjessa on hyvää juuri nyt. Pienen, mukavan hetken järjestäminen itselle (tai toiselle) on sitä paitsi ekoteko!

Minkä mukavan hetken järjestäisit itsellesi huomenna?