Liikkuminen pitää kehon ja mielen kunnossa
Liikkuminen lisää kehon vastuskykyä monille taudinaiheuttajille. Hyväkuntoisena siedämme paremmin stressiä, muistimme toimii ja olemme muutenkin aktiivisempia. Liikkumisen tuottama hyvä olo perustuu fysiologiaan. Aivomme tuottavat niin sanottuja hyvän olon hormoneja: endorfiineja ja enkefaliineja. Ne estävät muun muassa kipuärsykkeiden kulkua ja lisäävät hyvänolon tunnetta.
Jo muutama liikuntakerta viikossa kohentaa yleiskuntoa, parantaa lihasvoimaa ja tasapaino- sekä koordinointikykyä. Oivallinen keino pitää huolta itsestä ja hyvinvoinnista on liikkua luonnossa.
On hyvä muistaa sovittaa liikkuminen omaan henkiseen ja fyysiseen tilanteeseen. Liikkuminen on mitoitettu oikein, kun se tuntuu nautittavalta treenin jälkeenkin. On tärkeää, että liikunnasta nauttii ja siitä kokee iloa. Liikunnan harrastamisessa on tärkeää muistaa myös kohtuus: lepo ja taukopäivät liikunnasta auttavat kehoa palautumaan.
Liikkuminen vaikuttaa mielenterveyteen
Liikkuminen on hyvä mielenterveyden itsehoitokeino, sillä se lievittää monia psyykkisiä oireita. Liikunnan on todettu lievittävän esimerkiksi masennusta ja ahdistusta (Lisätietoa masennuksesta) (Lisätietoa ahdistuksesta).
Liikkumisen vaikutus mielenterveyteen perustuu muutoksiin aivojen välittäjäaineissa. Lisäksi liikkuminen vilkastuttaa aivojen verenkiertoa, mikä virkistää aivotoimintaa ja ajattelua. Liikunta myös helpottaa rentoututumista, sillä liikunta saa ylikierroksilla käyvässä ihmisessä aikaan reaktioita, jotka helpottavat rentoutumaan.
Liikkumisella on monia myönteisiä vaikutuksia kuten:
- virkistää aivotoimintaa ja ajattelua
- kohottaa mielialaa ja vireyttä
- estää tai lieventää alakuloisuutta ja ahdistusta
- vähentää stressiä ja jännittyneisyyttä
- helpottaa unentuloa
- parantaa opintosuorituksia
- auttaa löytämään uusia ystäviä
- lisää itsetuntoa
Tärkeää on muistaa, että mielenterveyttä tukeva liikunta ei tarkoita vain suorituksiin tähtäävää urheilu- tai kuntoliikuntaa, vaan kaikenlaista liikkeelle lähtemistä paikalla olemisen sijaan – oman jaksamisen ja olotilan mukaan.
Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti myös fysiikkaan
- pitää selkäsairaudet loitolla
- pitää painon kurissa
- lisää oman kehon hallintaa
- estää sydän- ja verisuonitauteja, alentaa verenpainetta
- parantaa hapenottokykyä ja vastustuskykyä
- vahvistaa niveliä ja parantaa niiden toimintaa
- vahvistaa luustoa ja estää osteoporoosia
Liikuntaan voi jäädä koukkuun
Liikunnan harrastaminen saattaa joskus kehittyä riippuvuudeksi, etenkin jos liikunta on pakonomaista, toistuvaa ja rankkaa. Pakonomaisesti liikkuva voi saada vieroitusoireita, jos ei pääse toteuttamaan päivittäistä liikuntasuoritustaan. Vieroitusoireita ovat mm. levottomuus, ahdistus ja syyllisyydentunto.
Liikunnasta saattaa joskus tulla myös riippuvaiseksi, etenkin jos liikunta on pakonomaista, toistuvaa ja rankkaa. Syömishäiriöihin, kuten anoreksiaan liittyy usein pakonomaista liikkumista (Lisätietoa syömisestä). Pakonomaisesti liikkuva voi saada vieroitusoireita, jos ei pääse toteuttamaan päivittäistä liikuntasuoritustaan.
Oireina voi olla mm.
- levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia
- ahdistusta ja jännittyneisyyttä
- syyllisyydentuntoa
- päänsärkyä ja muuta ruumiillista kipua.
Kohtuullinen liikunta ei vahingoita tervettä ihmistä. Väärin toteutettu liikunta sen sijaan lisää tapaturma- ja vammautumisriskiä. Riski lisääntyy, jos ei ota huomioon terveydentilaa eikä peruskuntoa tai sortuu liian rankkaan fyysiseen kuormitukseen.
On tärkeää, että liikunnasta nauttii ja siitä kokee iloa.
Muualla verkossa
Liikunta – Smart Moves
Liikunta – kehon kuunteleminen – MIELI Suomen Mielenterveys ry
Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua – Terveyskirjasto
Tietoa terveysliikunnasta – UKK-instituutti
Anna palautetta
Herättikö lukemasi sinussa ajatuksia? Vastasiko sisältö odotuksiasi? Saitko tietoa ja tukea tilanteeseesi? Anna meille palautetta nimettömällä verkkokyselyllä. Arvostamme mielipidettäsi!
