Järki hoi, välillä tunteet voittavat!
Mietin aikoinaan pitkään mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. En päässyt ensimmäiseen vaihtoehtooni ja mutkan kautta päädyin opiskelemaan sairaanhoitajaksi.
Opiskeluaikana elämä toi ja elämä vei, koitin kokoajan löytää sitä omaa suuntaani alalla ja lopulta ajauduin ajattelemaan asioita järjellä.
”Kun valitsen tuon ja tuon jutun, tulen varmasti saamaan töitä”. Kuitenkaan motivaation kanssa ei mennyt samalla tavalla.
Mietin vain, että teen nämä opinnot pakkopullana ja mietin sen jälkeen uudelleen mitä haluaisin opiskella.
Elämässäni olen törmännyt sattumaan muutamia kertoja ja jälleen se puuttui peliin. Menin mielenkiintoiseen harjoittelupaikkaan harjoitteluun ja tajusin siellä missä olen hyvä. Ehdin ennen viimeisen vaiheen opintoja vaihtamaan suuntaavat opintoni ja vihdoin tunnen olevani jälleen kiinni motivaatiossa.
Oma opetukseni tässä oli se, ettei kaikkea voi ajatella järjellä vaan joskus täytyy myös kuunnella itseään.
Vastaa