Nea Airaksinen

Blogiteksti on osa TUBEDU-tutkimushanketta. Tutkimus toteutettiin kanssatutkimuksena yhdessä nuorten kanssa. Osana tutkimusta kanssatutkija Nea haastatteli neljää nuorta, joiden kanssa hän keskusteli meemien, hyvinvoinnin ja vertaistuen yhteydestä. Haastattelun aikana he myös selasivat yhdessä paria eri positiivista meemitiliä Instagramissa.

Useimmat ovat varmasti edes joskus törmänneet meemeihin ja monille meemit ovat arkipäivää. Kun olen itse törmännyt meemeihin, ovat ne usein olleet aika negatiivisia. Se ei ole kuitenkaan haitannut, koska niistä on voinut saada sekä huumoria että lohtua: olen saattanut esimerkiksi samaistua johonkin stressaavaan asiaan, jota meemi on käsitellyt. Hyvä esimerkki tästä on meemit opiskeluun liittyen, joiden kautta voi huomata, että et ole ainoa jolle opiskelu on välillä täyttä tuskaa.

Vaikka tällaiset ”tuska-meemit” ovat hauskoja, aloin noin vuosi sitten miettimään, että kaipaisin kuitenkin enemmän positiivisuutta Instagram-feediini. Silloin törmäsin Instagramissa iki-ihanaan Tyynylinnaan, joka postaa ainoastaan positiivisia meemejä: tili on useasti onnistunut piristämään päivääni.

Kun puoli vuotta myöhemmin pääsin TUBEDU-hankkeeseen kanssatutkijaksi päätin, että positiiviset meemit voisivat olla hyvä aihe. Yritin myös miettiä jotain vakavampaa, mutta miksi tutkimuksen pitäisi aina olla vakavaa? Olin jo huomannut, että positiivisille meemeille on tarvetta ja yleisöä, mutta tutkimusta aiheesta ei vielä paljoa ollut. Miksi en siis ryhtyisi ‘’meemitutkijaksi’’? Kukapa ei haluaisi sellaista merkintää CV:seen? Eipä enään tarvitsisi tuskailla, jos joskus pitäisi kertoa itsestään yksi fun fact.

Usein keskustellaan vain somen negatiivisista vaikutuksista nuorten mielenterveyteen. Siksi on erityisen ihanaa, että TUBEDU-hanke on keskittynyt tutkimaan positiivisia puolia. Haastatteluissani kävi muun muassa ilmi, että somessa voi olla helpompi avautua vaikeista aiheista ja voi nopeammin löytää samaa kokeneita henkilöitä, eli vertaistukea. Kaikki haastateltavat olivat somen myötä löytäneet jonkun ryhmän somesta, mitä he eivät muuten olisi löytäneet. Some on siis äärimmäisen tärkeä yhteisöllisyyden rakentaja ja meemit ovat yksi tapa, jolla tätä yhteisöllisyyttä ja vertaistukea voi luoda.

Haastateltavani kokivat saavansa eniten vertaistukea ns. perinteisemmistä meemeistä, joissa ”kärsitään yhdessä”, sillä niistä sai fiiliksen, että ei ole ainoa, jolla välillä menee huonosti. He myös kokivat vertaistukea silloin, kun he jakoivat meemejä kavereiden kanssa tai jonkun tietyn ryhmän sisällä, johon he itse tunsivat kuuluvansa. Positiivisia meemejä ei osattu yhdistää vertaistukeen, mutta keskustelua käytiin siitä, että ne voivat sen sijaan tukea mielenterveyttä ja hyvinvointia sillä, että ne tuovat Instagramin feediin positiivisuutta esimerkiksi tsemppien ja kehujen muodossa. Ajateltiin, että positiivisille meemeille on myös tarvetta – niihin ei vaan ehkä ole totuttu vielä. Niitä voi myös olla vaikea laskea meemeiksi, kun niissä saattaa punchlinen sijaan olla kehu tai vaikkapa kehoitus olla armollinen itselleen. Positiiviset meemit eivät välttämättä naurata, mutta niistä saa hyvän mielen ja ne voivat normalisoida lempeyttä ja lepoa.

Tutkimukseni tulosten perusteella huomaan, ettei se ehkä olekaan niin hassu ajatus, että välillä haluaisin katsella mielummin söpöä eläinmeemiä, joka kertoo minulle, että ‘’on ok levätä’’ sen sijaan, että katsoisin meemiä, missä keltainen koira istuu tuolilla keskellä tulipaloa ja sanoo ‘’this is fine’’. Vaikka tuo meemi kuvastaa elämääni hyvin usein, on myös todella mukavaa nähdä feedissä jotain muuta, kuten viestejä siitä, että ‘’sinulla on väliä’’ ja ‘’taistellaan suoritusyhteiskuntaa vastaan yhdessä’’.

Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos annetaan meemeille mahdollisuus lisätä meidän hyvinvointia ja kehottaa meitä pitämään huoli itsestämme?

Elämä ei tietenkään aina ole helppoa ja välillä ‘’this is fine’’-koira ja muut senkaltaiset meemit ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme siinä tilanteessa. Ja kuten tuloksistani kävi ilmi, tämänkaltaiset meemit ovat erinomainen vertaistuen lähde. Meemeillä on kuitenkin loistava mahdollisuus monipuolistua ja uskon aidosti, että positiivisilla meemeillä voidaan rakentaa lempeämpää somea.

Nea Airaksinen
Blogiteksti on osa TUBEDU-tutkimushanketta. Tutkimus toteutettiin kanssatutkimuksena yhdessä nuorten kanssa. Osana tutkimusta kanssatutkija Nea Airaksinen haastatteli neljää nuorta, joiden kanssa hän keskusteli meemien, hyvinvoinnin ja vertaistuen yhteydestä. Haastattelun aikana he myös selasivat yhdessä paria eri positiivista meemitiliä Instagramissa.