Riittävän hyvä opiskelija

Olen itse opiskelijana kokenut niin sanotun opiskelijauupumuksen, jolloin muutuin hyvin kyyniseksi. Kaikki ne asiat, joista ennen olin nauttinut, tuntuivat äärettömän typeriltä. Minulla ei ollut aikaa oikeastaan muuhun kuin opiskeluun. Kärsin unettomuudesta, eikä mikään tuntunut mieluisalta. Jossain vaiheessa oivalsin tämän opiskelijoiden uupumusoravanpyörän, ja pidin lomaa. Tai oikeastaan lähipiirin huolestuminen toimi herätyskellona.

Opiskelijaelämän vaatimukset

Pohdin hetkellisesti tilannetta, jonka olin itse itselleni luonut. Itse asiassa opiskelijoiden elämässä on hyvin usein kiire ainaisena ongelmana. Opiskelu on samalla elämän rikkainta ja samalla köyhintä aikaa. Kuitenkin useimmiten koko kalenteri on hyvin täynnä tekemistä. Opiskelijan pitäisi tehdä sitä ja tätä koko ajan. Itse ainakin yritin säästää pienestä anorektisesta opiskelijan kukkarosta alussa, ja lopuksi kävin töissä opiskelun ohella. Työssä käynti helpotti taloudellisia ongelmia, mutta samalla lisäsi kiirettä entisestään, ja näin ollen stressiä. Ei ole mitenkään ihmeellistä, että opiskelijana kokee helposti riittämättömyyttä, sillä opiskelijalla on tosiaan hirveästi velvollisuuksia nyky-yhteiskunnassa.

Johtuuko suorittaminen yksinkertaisesti siitä, että kaikesta on aina pakko saada yksinomaan hyviä arvosanoja. Siis suorittaa nimenomaisesti arvosanoja niiden itsensä vuoksi.

Opiskelijalla on kuitenkin tosiasiassa aikaa vaivaiset 24 tuntia vuorokaudessa. Opiskelijan velvollisuuksiin kuuluu muun muassa, että pitäisi suorittaa riittävä määrä opintopisteitä, ettei menetä hyvin pieniä Kelan pennosia. Yliopiston kotisivut ja nettiopsun kurssi-ilmoittautumiset saattavat tuntua hyvin sekaiselta viidakolta. Samanaikaisesti kaikki sivuaineet eivät tunne tietävän toinen toistensa aikatauluista mitään, joten tentit ja esseet tuntuvat ahtautuvan saman kuukauden sisään. Samalla voi tuntua, että jää opiskelijaelämän ulkopuolelle, vaikka kovasti haluasi osallistua kivaan toimintaan. Toisaalta bileisiin osallistuminen ei ole kovin mieluisaa. Joskus iltaisin ei vain tunne mitään halua osallistua illanviettoihin, omassa harrastuksessakin käyminen tuntuu hyvin aikaa vievältä hommalta. Tämä tuntuu jatkuvan ja jatkuvan jaksosta toiseen.

Suorittamisen syitä

Kuulostaako tarina jotenkin tutulta? Itse asiassa elämme hyvin suorituspainotteisessa yhteiskunnassa. Opiskelijan odotetaan itsenäisesti selviytyvän opinnoistaan mielellään hyvin arvosanoin. Näissä tilanteissa voi itsekseen miettiä sitä, miksi tavoittelee korkeita arvosanoja. Johtuuko se siitä, että on itse kiinnostunut opiskeltavasta aineesta. Vai yrittääkö vain saada korkeita arvosanoja sen vuoksi, koska hyvin etevä ja pärjäävä kaveri saa aina niin hyviä arvosanoja. Vai yksinkertaisesti siitä, että kaikesta on aina pakko saada yksinomaan hyviä arvosanoja. Siis suorittaa nimenomaisesti arvosanoja niiden itsensä vuoksi.

Pärjäämisessä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta suorituspaineet voivat pitkän ajan kuluttua vaikuttaa hyvinvointiin merkittävästi. Etenkin silloin, jos tuntuu, ettei voi enää harrastaa omia ihania harrastuksiaan tai tehdä sitä mistä tykkää, esimerkiksi urheilla, käydä luonnossa tai harrastaa taiteita.

Itsensä kanssa ystävystyminen

Opiskelijan on annettava itse itselleen aikaa, sillä aikaa ei tule tilaamalla mistään muualta. Esseitä, tenttejä ja oppimispäiväkirjoja kyllä tulee varmasti eteen jatkossakin. Paineet eivät ikinä katoa itsestään. Vuosien takaa opiskelijaelämästä muistaa parhaiten hauskat illanvietot ja läheiset opiskelijakaverit. Opiskeluporukoista voi jäädä helposti ulkopuolelle, mikäli ei tapaa opiskelijakavereitaan tarpeeksi useasti.

Opiskelijoiden ei tarvitse olla mitään ihmenaisia tai miehiä, vaan ihan tavallisen ihmisen saavutukset ovat riittäviä. Itselle voi olla kuin rakas ystävä, ja vaatia itseltään vähemmän. Omia tuntemuksiaan kannattaa opetella kuuntelemaan. Näin jaksaa ja ehtii nauttia koko opiskelijaelämästä kaikin rinnoin.