Tuntuuko että aika ei millään riitä?

17.2.2017

Kalenterissa on vain muutama merkintä. Luentoja tai muuta lähiopetusta on vain pari hassua tuntia siellä täällä. Kylläpä opiskelijan elämä on helppoa – vai onko?

300 sivua tentittävää ensi viikolla, keskiviikkona ryhmätyön esittely, torstaina palautuspäivä oppimisesseelle ja perjantaina seminaari, johon pitäisi valmistautua huolella. Pari iltaa menee töissä jumppaohjaajana ja pitäisihän sitä muutenkin liikkua. Tuoreen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan neljännes opiskelijoista joutuu murehtimaan opiskeluasioitaan paljon vapaa-aikanaan ja lähes joka viides kokee hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään. Ajankäyttö on yleisin opiskelukykyä rajoittava osatekijä. Korkeakouluopiskelijoista viidennes toivoo saavansa apua ajanhallintaongelmiin, joten harvinaisesta asiasta ei ole kyse.

Ajankäyttö on yleisin opiskelukykyä rajoittava osatekijä. Korkeakouluopiskelijoista viidennes toivoo saavansa apua ajanhallintaongelmiin, joten harvinaisesta asiasta ei ole kyse.

Mihin aikasi kuluu?

Ajanhallintaamme vaikuttavat sekä yksilölliset opitut tavat että kulttuuri. Osa on tottunut lapsesta asti olemaan ajoissa ja ahdistuu myöhästymisestä. Toinen taas kapinoi tiukkoja aikatauluja vastaan, ja kolmas ei vaan osaa suunnitella ajankäyttöään. Kiire saa meidät täyttämään joka minuutin, mikä johtaa helposti myöhästelyyn, koska aikataulu oli alun perinkin mahdoton.

Kiire saa meidät täyttämään joka minuutin, mikä johtaa helposti myöhästelyyn, koska aikataulu oli alun perinkin mahdoton.

Opiskelijabarometrin 2014 mukaan vain puolet opiskelijoista kertoo käyttävänsä opiskeluun varatun ajan mahdollisimman hyvin. Ajankäytön seuranta ja hahmottaminen on ensimmäinen askel ajanhallinnan oppimiseen. Usein vasta tekemisiämme kirjaamalla huomaamme oleellisia asioita itsestämme. Pysähdy ja mieti, mihin sinun aikasi kuluu. Piirrä kellotauluun totuudenmukaisesti, miten aikasi jakautuu vuorokauden aikana. Mitkä toiminnot ovat pakollisia ja mitkä vapaaehtoisia?

Saatat esimerkiksi huomata, että selailet kännykkää kolme tuntia päivässä. Tai ehkä olet saanut tavoitteesi täytettyä parhaiten silloin, kun olet aamulla reippaasti siirtynyt kirjastoon lukemaan, etkä jäänyt kotiin opiskelemaan.

Ajankäytön arvioinnin seuraava askel on uuden aikataulun tekeminen. Millaisia tavoitteita sinulla on? Millaisissa tilanteissa aiemmat tavoitteesi eivät ole toteutuneet? Miten palkitset itsesi, kun saat tavoitteesi tehtyä? Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo: sovi opiskelukavereiden kanssa yhteisistä tauoista ja palkkioista, kun kukin on saanut tietyn verran työtä tehtyä. Yhteisesti sovitut tavoitteet ovat vahvempia.

Jääkö sinulle aikaa vain olla?

Kun olet suunnitellut ajankäyttöäsi, arvioi onko suunnitelmasi realistinen ja kohtuullinen. Jäähän sinulle aikaa myös vapaa-aikaan ja uneen? Hyvin levänneet ja rentoutuneet aivot toimivat paremmin ja huomaat saavasi enemmän aikaan. Jokaisen päivän tulisi myös sisältää sosiaalista kanssakäymistä ja harrastuksia. Joka päivä ei tarvitse istua kahta tuntia kahvilla ja hikoilla tuntia punttisalilla, mutta kiireisenäkin päivänä puolen tunnin ulkoilu ystävän kanssa piristää kummasti.

On tärkeää muistaa, että ajanhallinnan kääntöpuolena on liiallinen tehokkuus. Jatkuva ajankäytön tehostaminen johtaa väsymykseen, eikä tue laadukasta oppimista ja hyvää oloa. Pelkästään tehokkuuteen tuijottaminen on hyvä korvata pyrkimyksenä tasapainoiseen ajanhallintaan. Kokonaisvaltaista terveyttä ja oppimista tukeva ajankäyttö on hyvin yksilöllistä ja elämäntilanne tuo kalenterin järjestämiseen oman suolansa. Pysytkö sinä aikatauluissasi ilman jatkuvaa kiirettä vai onko ajanhallintasi deadlinesta toiseen selviytymistä?

Pysytkö sinä aikatauluissasi ilman jatkuvaa kiirettä vai onko ajanhallintasi deadlinesta toiseen selviytymistä?