Valtakunnallisten hyvinvointitilastojen mukaan suurin osa pojista sekä nuorista miehistä voi varsin hyvin ja he ovat tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan heikosti ja hyvinvoivien välinen kuilu kasvaa ja moni kokee mielenterveyttä heikentävää yksinäisyyttä, suoriutumispaineita sekä arvottomuuden tunnetta.

Yksinäisyys, suoriutumispaineet ja itseluottamuksen puute heikentävät jaksamista

Mistä kokemukset yksinäisyydestä, suoriutumispaineista ja arvottomuuden kokemuksista kumpuavat? Syyt ovat eittämättä yksilöllisiä, mutta kyselymme perusteella voidaan havaita laajaa tyytymättömyyttä miesten mielenterveydestä käytävää yleistä keskustelua kohtaan. Iso osa miehistä jättää kertomatta kokemuksistaan, sillä keskustelun ei koeta antavan riittävästi tilaa miesten omille kokemuksille.

Monia vaivaa myös kokemus siitä, etteivät heidän ongelmansa ole huomion arvoisia. Toisaalta omien tunteiden sekä kokemusten sanoittaminen on vaikeaa. Suurin osa (70 %) kyselyyn vastanneista miehistä koki omista tunteistaan puhumisen haastavana. Myös toisen miehen jaksamisen tiedusteleminen koettiin laajasti (63 %) vaikeaksi. Mikäli kokemukseen yhdistyy ajatus siitä, etteivät miesten ongelmat ole yhteiskunnallisesti tärkeitä, ei ole vaikea ymmärtää yksinäisyyden tai yksin jäämisen kokemusta.

”Kirjoitettaessa nuorten miesten pahoinvoinnista lähtökohta on syyllistävä ja se johtuu aina miehen omasta toiminnasta. En erityisemmin jaksa lukea niitä juttuja.”

Miesten (72 %) mielenterveydestä puhutaan kyselyyn vastanneiden mukaan aivan liian vähän. Vähäisen puheen koetaan usein keskittyvän lähinnä ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseen, oli niissä sitten kyse esimerkiksi itsemurhista tai päihdeongelmista. Tällainen keskustelu koetaan herkästi syyllistäväksi ja ongelmakeskeiseksi, jolloin asian selitys- ja ratkaisupyrkimykset eivät jätä tilaa miesten omille kokemuksille ja merkityksen annoille.

Miesoletettu henkilö taustallaan harmaat portaat. Henkilöllä on lyhyt tumma siilitukka sekä tumman ruskeat voimakkaat kulmakarvat. Henkilön ilme on vakava. Hän katsoo suoraan eteenpäin. Yllään henkilöllö on tummansininen neuleenomainen takki, jossa pystykaulukset. Avonaisen takin alta näkyy musta t-paita. Kuvan alakolmanneksessa teksti: Miesten (72 %) mielenterveydestä puhutaan kyselyyn vastanneiden mukaan aivan liian vähän. #LupaPuhua

Ongelmien ratkaisun sijaan avointa keskustelua

Ihannetilanteessa keskustelu olisi avointa, ja se pyrkisi asian ymmärtämiseen ennen konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Keskustelua tulisi käydä pahoinvoinnin syistä, kuten yksinpärjäämisen kulttuurista, jota ruokkivat sekä lapsuudesta asti opitut suoriutumismallit että huonot kokemukset avun hakemisesta tai avuntarpeen näyttämisestä. Vaatimukset kovuudesta, yksinpärjäämisestä ja omien ongelmien ratkaisemisesta eivät salli inhimillisen haavoittuvuuden näyttämistä, eivätkä rohkaise ketään hakeutumaan tuen piiriin. Näin ongelmat ja pahoinvointi usein kriisiytyvät, sillä tukea ei saada riittävän varhaisessa vaiheessa. Kenenkään ei tulisi enää ”kestää kuin mies” ylitsepääsemättömän haasteen edessä. Avun hakemisen tulisi olla sallittua kaikille, sillä jokainen on sen arvoinen.

”Annetaan aikaa ja tilaa miesten jakaa tunteensa, niin mediassa kuin arjessa. Käsitellään toistemme tunteita ja kokemuksia varoen ja kunnioittavasti, aidolla välittämisellä. Meillä miehillä on paljon annettavaa, otattehan meidät vastaan.”

Avoin ja toisten kokemuksia kunnioittava keskustelu vaatii jokaiselta omien ennakkokäsitysten kyseenalaistamista. Millaisia ajatuksia miehuus ja miehet minussa herättävät? Mistä ajatteluni kumpuaa? Miehet eivät ole homogeeninen joukko, jotka ajattelevat tai toimivat kaikki samalla tavoin. Osalle miehisyys on iso osa identiteettiä ja voimavara, johon kytkeytyy paljon omaa elämää ohjaavia arvoja. Toiselle miehisyys taas voi olla käsitteenä vieras, ja sen tarjoamat identiteetin rakennuspalikat outoja tai jopa ahdistavia. Osan jokapäiväisessä arjessa se ei taas ilmene juuri lainkaan. Kuitenkin suurimmalla osalla meistä on mieheyteen kytkeytyviä odotuksia, jotka sisäistettyinä tai toisten suusta kuultuina vaikuttavat ajattelumme ja toimintamme taustalla.

Onko avun hakeminen tarvittaessa sallittua?

Yksi usein tunnistettu miehisyyteen kytkeytyvä odotus liittyy avun hakemiseen, jonka osalta miesten kynnys on erityisen korkea. Peräti 86 % kyselyyn vastanneista miehistä tunnisti avun hakemisen vaikeuden, jota selittää etunenässä kokemus siitä, etteivät omat ongelmat ole riittävän tärkeitä (74 %). Kynnystä nostivat yhtä lailla myös ajatukset siitä, että pärjää yksin ongelmiensa kanssa (72 %) ja toisaalta ajatus avun hakemisen erityisestä häpeällisyydestä (68 %).

”Yhteiskunta antaa miehistä kuvan, että he ovat heikompia tai heitä käsketään miehistymään, jos hakevat apua”

Useat miesten vastaukset liittyen avun hakemisen esteisiin korostivat siihen liittyviä häpeän kokemuksia. Avun hakemisen ja haavoittuvuuden näyttämisen ajateltiin olevan laajasti miehiltä kiellettyä, sillä sen ei katsottu kuuluvan ”miehisiin” toimintatapoihin. Häpeä yhdistettynä koettuun vähättelyyn ja yksinpärjäämisen vaatimuksiin voi estää hakeutumasta matalan kynnyksen tuen piiriin, tai estää tarttumasta tarjottuun apuun.

Vaikka syy-seuraussuhteita ei pystytä näiden välillä osoittamaan, voidaan miesten yliedustusta niin itsemurha-, päihde- kuin vankeinhoidon tilastoissa käyttää kuvaamaan tilannetta, jossa apua ei ole saatu tai sitä kyetty vastaanottamaan riittävän ajoissa. Olisi erityisen julmaa ja yksinkertaistettua ajatella avun piiriin hakeutumisen haasteiden olevan miesten syytä tai kyvyttömyyttä. Ongelmien ratkaisemiseksi ja häpeän lievittämiseksi tarvitsemme niiden laajamittaista ymmärrystä. On tärkeää, että miesten oma ääni ja tarinat saadaan kuuluviin. Ne auttavat ymmärtämään koettujen haasteiden ja avun hakemisen esteiden taustoja sekä inhimillistävät miesten hyvinvoinnista käytävää keskustelua.

Hyvät miehet, nyt on lupa puhua! 

(Lainausmerkein merkityt kommentit ovat suoria lainauksia Nyytin ja Väestöliiton ”Mitä kuuluu nuori mies?” kyselyn avovastauksista.)

Oletko jo tutustunut korkeakouluissa opiskelevien miesten mielenterveyden tukemiseen keskittyvään MiehenTila-hankkeeseemme? Haluaisitko tulla mukaan vertaistukiryhmiimme? Lisätietoa ja ilmoittautumiset löydät osoitteesta www.miehentila.fi 

Lisätietoja

Samuli Hietala
hankepäällikkö
MiehenTila-hanke

puh. 050 585 5436
samuli.hietala@nyyti.fi

Lähteet

Rikosseuraamuslaitos. 2021. Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja. Rikosseuraamuslaitos. Verkkojulkaisu. https://rikosseuraamus.fi/material/collections/20220614144512/7a0qfFI1R/RISE_Tilastollinen_vuosikirja_2021_FI.pdf

Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K., Solin, P., Partonen, T., Parikka, S., Koskela, T. & Ikonen, J. Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin ‒ FinSote 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 42/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-698-5.  

Suomen virallinen tilasto (SVT). Itsemurhia edellisvuotta vähemmän. Verkkojulkaisu. http://www.stat.fi/til/ksyyt/2019/ksyyt_2019_2020-12-14_kat_007_fi.html.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2019. Tilastoraportti. https://www.julkari.fi/handle/10024/141036.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 3.12.2021. Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/sukupuolten-hyvinvointi-ja-terveyserot.