Julkisen talouden tasapainottaminen on tavoite, jonka saavuttamisessa on huomioitava myös mielenterveyden haasteita vähentävät toimenpiteet.
Hyvä mielenterveys on osaamisen ja työkyvyn kivijalka, mutta huolta herättävää on nuorten aikuisten mielenterveysperusteisten sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkehakemuksien viimeaikainen kasvu.
Tulevan työkyvyn perusta luodaan opiskeluaikana. Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus on muuta väestöä yleisempää ja mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet. Kuormitustekijöistä toimeentulohaasteet ovat yksi merkittävimmistä. Opintorahan indeksijäädytys, asumistuen leikkaus ja tuleva siirto asumislisän piiriin tulevat kurjistamaan opiskelijoiden heikkoa taloustilannetta entisestään ja vaikeuttamaan opiskeluarkea, mikä heikentää psyykkistä hyvinvointia.
Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja mielenterveydestä pidettävä huolta myös budjettipäätöksiä tehdessä. Julkisen talouden tasapainottamisen osaratkaisuna on huomioitava toimenpiteet mielenterveyden haasteiden vähentämiseksi ja on välttämätöntä, että hallitus sitoutuu politiikassaan mielenterveyttä edistävien yhteiskunnallisten olosuhteiden luomiseen.
Hallitusohjelmassa korostetaan ongelmien ennaltaehkäisyä, mikä vaatii myös panostuksia. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollon lakisääteistämällä varmistettaisiin matalan kynnyksen psykologi- ja kuraattoriapu, mikä vahvistaisi ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä ja tukisi opintojen edistymistä.
Hallituksen valmisteleman lasten ja nuorten terapiatakuun laajentaminen koskemaan nuorisolakia mukaillen ainakin alle 29-vuotiaita varmistaisi, että kaikki nuoret pääsisivät palveluiden piiriin. Ikärajan laajentaminen tukisi opiskelu- ja työkykyä sekä sujuvaa siirtymistä työelämään. Terapiatakuuta on myös jatkossa tärkeää kehittää vastaamaan alkuperäisen kansalaisaloitteen kirjauksia ja laajentaa koskemaan koko väestöä.
Kolmannella sektorilla on itsessään merkittävä rooli kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja lisäksi se täydentää hoitavia palveluita tarjoamalla kustannustehokkaasti ja tuloksekkaasti ennaltaehkäisevää tukea osana palveluiden kokonaisuutta. Järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki vähentää painetta korjaavissa palveluissa tarjoten apua jo varhaisessa vaiheessa, joten on tärkeää turvata järjestöjen tekemän mielenterveyttä vahvistavan ja ongelmia ehkäisevän työn taloudelliset toimintaedellytykset. Leikkaukset järjestöavustuksiin eivät ole oikea työkalu nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi.
Lisätietoja:
Paavo Antikainen
asiantuntija, vaikuttamistyö
puh. 050 439 7733
paavo.antikainen@nyyti.fi
Minna Savolainen
toiminnanjohtaja
puh. 044 589 6117
minna.savolainen@nyyti.fi
