Opiskelijoiden mielenterveyskriisi ei ratkea vain terapialla vaan tarvitaan myös juurisyiden tunnistamista ja mielen hyvinvoinnin edistämistä. Tämän oivalluksen tulee viitoittaa opiskeluhyvinvointityötä tulevina vuosina. Lisäksi hyvinvointityöhön tarvitaan pitkäjänteistä strategista otetta ja toimia, jotka konkreettisesti näkyvät opiskelijoiden arjessa.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin parissa työskentelevät johtajat ja asiantuntijat kokoontuivat Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 28.11. Verkostopäivässä puhui muun muassa Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.
– En ole pessimistinen, mutta ajattelin, että vasta sitten kun kriisi on ohi, toipuminen voi alkaa, tiivisti Lindblom ajatuksiaan, kun koronaepidemia sulkutoimineen kuritti opiskelijoiden hyvinvointia.
Paluuta normaaliin ei kuitenkaan tapahtunut vaan pian alkoivat uudet kriisit. Useat yhtäaikaiset kriisit ovat tehneet loven opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Heikkoa mielenterveystilannetta ei voi laittaa pelkästään kriisien syyksi. Opiskelijoiden mielenterveystilanteen laskeva trendi on jatkunut jo ainakin vuosituhannen vaihteesta asti.
Ratkaisujen etsintää
Hyvinvointiongelmaan etsittiin ratkaisuja, kun toistasataa opiskeluhyvinvoinnin ammattilaista ja johtajaa kokoontui Helsingin yliopistolle verkostopäivään marraskuun lopussa. Päivän aikana kuultiin erilaisia näkökulmia opiskelijoiden hyvinvointiin liittyen oppilaitosten johdolta, ministeriöiltä, järjestöiltä, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ltä ja alan asiantuntijoilta. Ääneen pääsivät myös opiskelijat.
– Opiskelijoiden jaksamiseen liittyen on kuultu paljon huolipuhetta, mutta sanojen pitää muuttua myös teoiksi, totesi vastavalmistunut opiskelija ja Nyyti ry:n vapaaehtoistoimija Henrietta Karjalainen puheenvuorossaan.
Juurisyyt esiin
Verkostopäivässä nostettiinkin esille joukko toimenpiteitä, joiden avulla käynnissä olevaan opiskelijoiden mielenterveyskriisiin voidaan vaikuttaa. Mielenterveyskriisin ratkaisemisessa pääpaino pitäisi olla ennaltaehkäisevässä työssä. Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen tiivisti havainnon puheenvuorossaan:
– Mielenterveyttä ajatellaan usein liian häiriökeskeisesti ja se kääntää myös ratkaisujen etsimisen liian hoitopainotteiseksi. Hoitaviin palveluihin ja terapiatakuun toteutukseen tulee ilman muuta panostaa, mutta varsinainen ratkaisu löytyy ennaltaehkäisyn puolelta, Savolainen linjasi.
YTHS:n johtajaylilääkäri Teija Kulmala toi puheenvuorossaan esille YTHS:n halua lisätä ennaltaehkäiseviä toimia opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseksi yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskeluyhteisöjen kanssa. Tulevina vuosina YTHS:n opiskeluyhteisötyön tavoitteena on rakentaa osallistavaa toimintakulttuuria opiskeluyhteisön eri toimijoiden välille niin, että opiskelijoiden mielenterveyttä voidaan edistää yhteiseen tietopohjaan nojaten tiiviissä ja aktiivisessa yhteistyössä.
– Onneksemme terveydenhuoltolaissa on määriteltyjä tehtäviä, jotka kokoavat eri toimijoita yhteen opiskeluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja opiskeluhyvinvoinnin äärelle. Näistä keskeisin on opiskeluympäristön tarkastus, jonka tehtävänä on varmistaa, että opiskelijat voivat opiskeluyhteisössään hyvin niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin, täydensi opiskeluyhteisötyön asiantuntija Jonna Kekäläinen YTHS:ltä.
Ratkaisut löytyvät läheltä
Ratkaisuja löydettiin monesta eri suunnasta, mutta niitä yhdisti yksi tekijä: opiskelijalähtöisyys. Opiskelijan arjen tulee olla mielenterveyttä tukevaa. Suorittamista tulee kohtuullistaa, yhteisöllisyyttä lisätä ja matalan kynnyksen tukea vahvistaa. Tapahtumassa oltiin yhtä mieltä myös siitä, että opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukeminen tulee olla pitkäjänteistä ja sillä tulee olla vahva tuki aina valtionhallinnosta oppilaitoksiin asti. Organisaatioiden toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa tulee olla selkeät kirjaukset siitä, miten opiskeluhyvinvointityötä tehdään ja millä resursseilla.
– Tämän tapahtuman suurin oppi oli se, että tilanne on huolestuttava, mutta opiskelijoiden mielenterveyskriisiin löytyy myös ratkaisuja. Niihin pitää toisaalta myös sitoutua, verkostopäivän yhteenvetona totesi Sonja Naalisvaara Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:stä.
