Yleistä jännittämisestä

Lue juttu tarkemmin alta:

Jännittäminen on normaali reaktio monenlaisiin tilanteisiin. On kuitenkin yleistä, että kulttuurissamme jännittämisestä ei puhuta ääneen eikä sitä ole sosiaalisesti hyväksyttyä näyttää ulospäin. Tästä voi syntyä harha, ettei kukaan muu jännitä. Tutkimusten mukaan kuitenkin 70 % suomalaisista on jännittänyt joskus esiintymistilanteita, ja 30 % korkeakouluopiskelijoista kokee jännitystä esiintymistilanteissa. Jännittäminen on luonnollinen osa elämää, eikä siinä ole mitään hävettävää.

Jännitystä aiheuttavat esimerkiksi uudet tai haastavaksi koetut tilanteet ja tilanteet, joissa joutuu olemaan muiden huomion kohteena. Näitä ovat mm.:

• julkiset esiintymiset (esitelmän pitäminen, puheenvuorot)
• uusiin ihmisiin tutustuminen
• vieraan kielen puhuminen
• koetilanteet
• keskusteluun osallistuminen
• puhelun soittaminen
• ruokailu julkisella paikalla

Jännittäminen voimistuu usein nuoruusiässä. Taustalla voi olla erilaisia elämänmuutoksia, kuten muutto tai koulunvaihdos. Tietyt temperamentin piirteet ja synnynnäiset tekijät, kuten herkkyys, introverttius ja ujous voivat myös vaikuttaa koettuun jännittämiseen. Lisäksi erilaiset perusturvallisuuden tunnetta horjuttavat traumaattiset kokemukset, kuten kiusaaminen tai kaltoinkohtelu voivat ylläpitää jännittämistä sosiaalisissa tilanteissa myös aikuisena.

Vireytyminen valmistaa tilanteeseen

Vireytyminen on elimistön luonnollinen reaktio, joka auttaa valmistautumaan tärkeäksi kokemaamme tilanteeseen ja parantaa suorituskykyämme.

Jännittämiseen liittyvät fyysiset reaktiot johtuvat sympaattisen hermoston aktivoitumisesta. Kehossa tämä aktivoituminen voi tuntua muun muassa sydämen lyöntitiheyden kasvuna, hengityksen kiihtymisenä, hikoiluna tai käsien tärinänä.

Vaikka vireytyminen on kehon luonnollinen reaktio, se voi tuntua epämukavalta ja saada meidät reagoimaan tuntemuksiin kielteisesti. Tämä saattaa aiheuttaa kierteen, jossa alamme kiinnittää yhä enemmän huomiota kehomme reaktioihin ja pelkäämme jo etukäteen, että punastuminen, hikoilu tai tärinä näkyvät ulospäin. Epävarmuus ja ajatukset epäonnistumisesta valtaavat mielen, mikä vain vahvistaa kehon reaktiota.

Tunnista missä jännittäminen tuntuu

Jännitysoireita saattaa helpottaa se, että opettelet tuntemaan omaa jännitystä. Kun opit tunnistamaan tuntemuksesi, voit oppia hyväksymään ne luonnollisina reaktioina sekä löytämään niihin sopivia rauhoittumis- ja rentoutuskeinoja. Tunnistamalla itselle jännittävät tilanteet voit myös löytää sopivat selviytymiskeinot tilanteisiin.

Voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Missä kehon osissa ja miten jännittäminen tuntuu?
• Milloin koet kehollisia tuntemuksia: ennen jännittävää tilannetta, sen aikana vai jälkeen?

Esiintymisjännitys on yksilöllistä

Esiintymisjännitys on monelle tuttu kokemus. Lyhytaikaisesti koettuna tällainen paine voi olla hyödyllistä. Ongelmaksi jännitys muodostuu, jos se estää kokonaan tilanteesta suoriutumisen ja alkaa selvästi rajoittaa omaa elämää.

Yleisimpiä esiintymisjännitykseen liittyviä kehollisia tuntemuksia ovat sydämen sykkeen kiihtyminen, punastuminen, hikoilu ja vapina. Saatamme myös kokea levottomuutta ja hermostumista. Osalla mieli täyttyy ahdistavista ajatuksista, joissa oma esitys näyttäytyy epäonnistuneena ja huonona. Toisilla ajatukset ovat hajanaisia ja asiaan keskittyminen voi tuntua hankalalta.

Ihmiset ovat yksilöllisiä siinä, missä esiintymisen vaiheessa jännitystä ilmenee. Osalla jännittäminen on voimakkainta ennen esitystä, kun tilanteeseen valmistaudutaan ja sitä odotetaan. Toiset kokevat jännittämisen huipun juuri esityksen alettua ja jännittäminen saattaa helpottua, kun on päässyt vauhtiin. Osa jännittää voimakkaasti loppuun saakka, mutta tilanne helpottuu, kun esitys on ohi. On myös heitä, joilla tuskallisin kokemus liittyy esityksen jälkeiseen tilaan, esimerkiksi oman suoriutumisen liialliseen kritisoimiseen.

Millainen on hyvä esiintyjä?

Jotkut arvioivat hyväksi esiintyjäksi henkilön, jonka jännitys ei näy lainkaan ulospäin. Tätä ei kuitenkaan yleisesti voida pitää hyvän esiintyjän tunnusmerkkinä. Moni kokenut ja hyvä esiintyjä jännittää paljon.

Se, ettei tärkeää tilannetta jännitä ollenkaan, voi olla suurempi ongelma kuin itse jännittäminen. Sopiva vireytyminen on välttämätöntä hyvän esityksen aikaansaamiseksi. Tällöin esitykseen valmistautuminen voi jäädä vähäiseksi ja heikentää itse esityksen laatua.

Esiintymisen laatu ja koettu jännittäminen eivät siis ole suorassa yhteydessä toisiinsa. On tärkeää muistaa, ettei jännittäminen ja siihen liittyvien tuntemusten ilmeneminen tarkoita sitä, että esitys olisi mennyt huonosti tai epäonnistunut. Moni jännittäjä saattaa myös suhtautua omaan suoritukseen paljon kriittisemmin kuin miltä se ulkopuolisen silmissä vaikuttaa.

Omaa esiintymisjännitystä voi myös oppia hallitsemaan erilaisten apukeinojen avulla.