Yleistä persoonallisuudesta

Lue juttu tarkemmin alta:

Persoonallisuus tarkoittaa ihmisen psykologisia ominaisuuksia, eli tapaamme ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Se jaetaan sekä muille ihmisille näkyvään, ulkoiseen toimintaan, että ihmisen sisäiseen, yksityiseen kokemusmaailmaan.

Persoonallisuuden kehitykseen katsotaan yleisesti vaikuttavan niin geeniperimä, kuin ympäristöstä lähtöisin olevat seikat. Perimämme määrittelee jokaisen omat taipumukselliset piirteet, johon kuuluu esimerkiksi temperamentti ja persoonallisuuden piirteet. Näiden taipumukselliset piirteet ovat pohjana itselle tyypillisille sopeutumistavoille, jotka ovat yksilöllisiä ja osittain tietoisia tapoja sopeutua erilaisiin ympäristöihin ja rooleihin. Tällaisia sopeutumiskeinoja ovat esimerkiksi arvot ja selviytymiskeinot.

Persoonallisuuteen liittyy eletty, menneiden kokemusten maailma, mutta myös nykyiset kokemukset ja tulevaisuuden ennakointi. Yksilön tarkastellessa näitä omalla tarinamuotoisella identiteetillä on suuri merkitys. Ihmisen psykologinen hyvinvointi rakentuu tälle kuvalle itsestä ja omista kokemuksista, joita tarkastelemme johdonmukaisina ja ennakoitavissa olevina asioina. Tärkeää onkin pysyvyys ja säännönmukaisuus koetuissa ominaisuuksissa. Jokaisen persoonallisuus on kuitenkin pitkälle aikuisuuteen kehittyvä. Persoonallisuuden kehityttyäkin persoonallisuudessa voi tapahtua vielä muutoksia erilaisten elämäntilanteiden mukaan aikuisikään saakka.

Persoonallisuuden piirteet

Persoonallisuuden piirteillä tarkoitetaan kohtalaisen pysyviä tapoja havainnoida itseä ja ympäristöä, sekä toimia muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. Persoonallisuuden piirteillä on biologinen ja osin perinnöllinen pohja. Tämä pohja on osaltaan määrittelemässä yksilöiden välisiä eroja persoonallisuudessa.

Persoonallisuuden piirteet voidaan jakaa viiteen suureen piirteeseen, jotka ovat ekstraversio, sovinnollisuus, avoimuus uusille kokemuksille, tunnollisuus ja neuroottisuus (Big five). Näitä piirteitä löytyy meistä kaikista, mutta erot syntyvät piirteiden esiintyvyyden tasoista. Jokaisella piirteellä on oma merkityksensä yksilön persoonallisuudessa, eikä niitä voida laittaa paremmuusjärjestykseen. Toiset piirteet sopeutuvat joihinkin tilanteisiin paremmin, kuin toiset. Samat piirteet voivat taas tuottaa sopeutumisen vaikeuksia toisenlaisissa tilanteissa.

Persoonallisuuden piirteet kehittyvät iän myötä ja niiden esiintyvyyden tasot eivät ole täysin pysyviä. Nämä piirteet kehittyvät ja vahvistuvatkin pitkälle aikuisuuteen, jolloin myös niiden pysyvyys kasvaa. Monella voikin olla kokemuksia esimerkiksi siitä, kuinka joku lapsuuden tuttava vaikutti ennen paljon sosiaalisemmalta tai toisinpäin.

Tunnistamalla omien persoonallisuuden piirteiden joukosta itseemme eniten vaikuttavat piirteet voimme myös vaikuttaa omaan toimintaamme. Emme ole siis vain piirteidemme vankeja, vaan tietoisuudella itsestä ja omista taipumuksistamme, voimme toimia eri tavoin, kuin mitä luontainen reaktiomme tekisi.

Itseä ja omaa persoonallisuutta tutkiskellessa voi hyödyntää esimerkiksi persoonallisuustestejä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että testien tulokset eivät ole suora kuvaus siitä, keitä me olemme. Ne ovat väline tarkastella itseämme, ja varsinkin nuoruudessa tulee muistaa edellä mainitut persoonallisuuden kehitykseen liittyvät asiat.

Tärkeää on myös huomata, että tällä hetkellä on liikkeellä persoonallisuustestejä, jotka eivät ole luotettavia, ja näihin testeihin on syytä suhtautua varauksella. Näitä testejä saattaa tulla vastaan somessa tai pahimmillaan myös joidenkin yrityksien rekrytoinneissa. Lisätiedoissa löytyykin Big five -persoonallisuus piirteisiin perustuva persoonallisuustesti. Testin tekeminen ei kuitenkaan vastaa ammattilaisen tekemää persoonallisuustestiä.