Yleistä stressistä

Jutun tiivistelmä

  • Stressi on hyödyllistä, kunhan sitä on sopivasti: Kohtalainen stressi auttaa suoriutumaan ja pitää meidät motivoituneina. Pitkäaikainen liiallinen stressi sen sijaan vie voimavaroja ja voi johtaa uupumukseen.

  • Ylikuormitusta aiheuttavat tekijät: Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi jatkuva kiire, tuen puute, elämänmuutokset, taloudelliset vaikeudet sekä ylisuuret vaatimukset. Myös ympäristön epävarmuus, kuten ilmastokriisi, voi olla jatkuvan stressin lähde.

  • Tunnista liiallisen stressin merkit: Oireita voivat olla fyysiset vaivat (kuten päänsärky), tunnetason muutokset (kuten ärtyneisyys), käyttäytymisen muutokset (kuten unihäiriöt) ja ajattelun ongelmat (kuten keskittymisvaikeudet).

  • Hae apua tarvittaessa: Pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, joten käänny terveydenhuollon ammattilaisten puoleen, jos tilanne vaatii.

Lue juttu tarkemmin alta:

Stressi voi olla hyvää tai haitallista

Arkeen ja opiskeluun kuuluu välillä stressiä. Se on ihan normaalia ja jopa välttämätöntä. Stressi on usein opiskelijalle myös hyödyllistä, sillä sopiva määrä vauhdittaa ja auttaa tekemään opiskelutehtäviä tehokkaasti.

Hyvään arkeen kuuluu kuitenkin, että stressiä ei ole liikaa – ainakaan pitkiä aikoja kerrallaan.  Jos stressiä on liikaa, arki tuntuu raskaalta ja väsyttävältä.

On hyvä oppia tunnistamaan, mikä on siedettävä määrä stressiä itselle ja milloin stressiä on liikaa. Voit opetella tunnistamaan liiallisen stressin oireet ajoissa sekä harjoitella erilaisia keinoja sen helpottamiseksi.

Ylikuormittavat tilanteet lisäävät stressiä

Stressiä syntyy, kun koet, että kykysi ja taitosi eivät riitä tai joudut venymään äärirajoille. Monet asiat voivat aiheuttaa stressaantumista ja kuormittumista, esimerkiksi:

  • jatkuva kiire
  • muutokset ihmissuhteissa ja elinolosuhteissa
  • sosiaalisten suhteiden puute ja yksinäisyys
  • tuen puute
  • vähemmistöön kuuluminen
  • taloudelliset ongelmat
  • kohtuuttomat vaatimukset ja aikataulut
  • kuormittavat elintavat

Nykyinen maailman tilanne on monella tavalla kroonisen stressin lähde. Ilmastokriisi ja koko maailmanlaajuinen ekokriisi, sekä tilannetta korjaavien yhteiskunnallisten toimien viipyminen aiheuttavat jatkuvaa taustastressiä. On tarkoituksenmukaista, että reagoimme meitä ympäröiviin epäkohtiin. Se on meille ihmisille kehittynyt ominaisuus, joka auttaa meitä huomaamaan muutoksen tarpeen. Koko maailman perspektiivissä vain omat vaikuttamisen mahdollisuudet voivat tuntua pieniltä.

Joskus positiivisetkin asiat, kuten valmistuminen tai uusi seurustelusuhde, voivat kuormittaa. Stressaantumista voi kokea myös, jos ei saa mitään aikaiseksi. Stressi onkin yksilöllistä. Se, mikä kuormittaa toista, ei hetkauta toista lainkaan.

Toiset myös stressaantuvat herkemmin kuin toiset. Esimerkiksi lapsuuden ja nuoruuden kokemusmaailma, persoonallisuuden piirteet, temperamentti ja elämäntilanne vaikuttavat stressin kokemiseen. Sitä lisäävät usein omat tai muiden ylisuuret odotukset ja vaatimukset.

Tilapäinen stressi virittää toimimaan

Kun olemme innostuneita ja keskitymme siihen, mitä teemme, olemme parhaimmillamme. Hyvä stressi virittää toimintaan, antaa energiaa ja auttaa keskittymään. Jos emme koe minkäänlaista stressin tunnetta, voi käydä niin, että meidän on hankala saada asioita aikaiseksi. Stressi myös kertoo meille asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Siksi stressaamme niitä!

Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia – se saa ihmiset suoriutumaan hyvin. Pitkäaikaisena se voi olla monin tavoin haitallista. Kroonisesti stressaantuneena voi olla vaikea tehdä viisaita päätöksiä tai edes huolehtia omista rajoista. Syystä riippumatta pitkäaikaisen stressin haittoja kannattaa vähentää stressinhallintakeinoilla. Kun mieli on vähemmän stressaantunut, pystyt myös toimimaan viisaammin.

Tunnista liiallinen stressi

Oman liiallisen stressin ja kuormituksen oireita kannattaa opetella tunnistamaan. Näin voit puuttua niihin ennen kuin paine kasvaa liian suureksi ja alkaa tuntua, että menetät hallinnan tunteen. Opettele kuuntelemaan itseäsi, sillä kuormituksen oireet vaihtelevat eri ihmisillä.  Tyypillisimpiä oireita ovat esimerkiksi:

  • Erilaiset fyysiset oireet, esim. päänsärky, lihasjännitys ja -kipu, sydämentykytykset, huimaus, vatsavaivat tai -kivut
  • Tunnetason oireet, esim. ärtymys, ahdistuneisuus, itkuherkkyys, ailahtelevaisuus, alakulo, itkuherkkyys
  • Käyttäytymisessä näkyvät oireet, esim. unihäiriöt, vetäytyminen normaaleista toiminnoista, kärsimättömyys, hermostuneisuus ja levottomuus, vitkastelu
  • Ajatteluun liittyvät oireet, esim. keskittymisvaikeudet, pessimistiset ajatukset, vaikeus tehdä päätöksiä, kasvanut itsekritiikki, muistihäiriöt.

Pitkään jatkuva stressi voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, kuten esimerkiksi sydänsairauksia, vakavaa masennusta, uupumusta, korkeaa verenpainetta sekä väsymystä ja uniongelmia. Hae tarvittaessa apua terveydenhuollon ammattilaiselta.

Tee stressitesti - testaa tietosi ja tilanteesi

Testien avulla voit opetella tunnistamaan, mistä stressi johtuu ja miltä se tuntuu, sekä millaisia keinoja sinä voit käyttää sen vähentämiseen. Lopuksi voit tehdä testin, jonka avulla saat suuntaa antavaa tietoa omasta stressitasostasi.

Pääset tekemään testin tästä.

Lue lisää

Nyyti ry

Ulkopuoliset lähteet