Yleistä vuorovaikutustaidoista

Jutun tiivistelmä

  • Vuorovaikutustaitoja tarvitaan ja voidaan opetella: Jokapäiväiset keskustelut, neuvojen kysyminen ja myötätunnon ilmaiseminen vaativat harjoitusta. Harjoittelun ja uusien kokemusten avulla vuorovaikutus muuttuu helpommaksi ja luonnollisemmaksi.

  • Sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot ovat eri asioita: Sosiaalinen luonne tai ekstroverttiys eivät takaa hyviä vuorovaikutustaitoja. Hiljainenkin henkilö voi olla hyvä vuorovaikutuksessa, kun taas sosiaalinenkin voi tarvita harjoitusta esimerkiksi kuuntelemisessa.

  • Vuorovaikutustilanteiden onnistumisen tarkkailu: On hyvä arvioida, miten esittäytyy muille. Huomaako esimerkiksi esitellä itsensä, vastaako tervehdyksiin ja katsoo silmiin? Vuorovaikutuksen sujuvuuteen vaikuttaa myös oma tunnetila ja se, miten kohdata ristiriitatilanteet.

  • Virheet ja ristiriidat ovat osa vuorovaikutusta: Vuorovaikutustilanteet eivät aina suju täydellisesti, mutta virheistä voi oppia. Ristiriitojen selvittäminen kannattaa, eikä töykeyttä kannata ottaa henkilökohtaisesti, sillä syy voi olla toisen henkilön omissa huolissa.

Lue juttu tarkemmin alta:

Vuorovaikutus vaatii omanlaisiaan taitojaan, kuten kysymistä, itsensä esittelemistä ja kuuntelemista. Tarvitsemme näitä taitoja jokapäiväisten asioiden hoitamisessa. Niistä on apua myös isommissa elämän valintatilanteissa, kuten työpaikan hakemisessa tai parisuhteen muodostamisessa.

Vuorovaikutustaitoja voi opetella

Vuorovaikutustaidoissa on kyse taidoista, joissa voimme harjaantua läpi elämän. Jos koet jonkin vuorovaikutustilanteen haastavaksi, valmistautumalla etukäteen tilanteeseen voit vahvistaa taitoasi toimia siinä. Varmuus ja helppous vuorovaikutukseen tulevat toistojen, harjoittelun ja kokemuksen myötä. Uusien elämäntilanteiden, kuten opiskelun tai uudessa työssä aloittamisen, myötä joudumme ja saamme mahdollisuuden harjoittaa vuorovaikutustaitojamme uudella tavalla.

Vuorovaikutustaidot ovat monenlaisia

Vuorovaikutustaidot tulevat esille siinä, miten toimimme niin tutuissa kuin vieraammissakin tilanteissa muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutustaitojasi käytät esimerkiksi silloin, kun

  • tapaat ihmisiä ja alat jutella heidän kanssaan
  • työskentelet ryhmässä
  • kysyt neuvoa
  • kuuntelet
  • esität kohteliaisuuksia ja vastaanotat niitä
  • ilmaiset oman mielipiteesi
  • osoitat myötätuntoa toista ja itseäsi kohtaan
  • otat puheeksi vaikean asian.

Sosiaalisuus on eri asia kuin vuorovaikutustaidot

Osa ihmisistä viihtyy luonnostaan vuorovaikutustilanteissa. He ottavat toisiin ihmisiin aktiivisesti kontaktia ja ovat puheliaita ja heitä voidaan kutsua seurallisiksi tai sosiaalisiksi. Voikin olla, että vuorovaikutuksessa ketterästi toimivan synnynnäinen temperamentti on sosiaalinen.

Sosiaalinen temperamentti tai ekstrovertti persoonallisuus eivät ole kuitenkaan sama asia kuin hyvät vuorovaikutustaidot. Persoonasta riippumatta jokaisen on harjaannutettava vuorovaikutustaitojaan arkielämän tilanteissa. Esimerkiksi hyvin ulospäin suuntautuneelle, sosiaaliselle ihmiselle opettelemisen tarvetta voi löytyä toisen ihmisen kuuntelemisesta. Toisaalta ujo ja hiljainen voi omata erinomaiset vuorovaikutus- eli sosiaaliset taidot.

Vuorovaikutustaitojen harjaannuttamista kannattaa tehdä läpi elämän

Omia vuorovaikutustaitojaan voi harjoitella tuttujen ihmisten kesken joko keskustellen tai konkreettisesti valmistautumalla etukäteen tiettyyn tilanteeseen. Harjoittelu auttaa tuntemaan olosi mukavammaksi todellisessa tilanteessa.

Hyvä tapa harjaannuttaa vuorovaikutustaitojaan on myös seurata toisten käyttäytymistä. Millä tavalla he tulevat tilanteisiin? Mitä he sanovat? Miten he reagoivat toiseen ihmiseen?

Miten toimit vuorovaikutustilanteissa?

Voit pysähtyä ajoittain tarkastelemaan, millaisen vaikutelman annat itsestäsi ulospäin. Kasvosi, tapasi keskustella ja asenteesi vaikuttavat ensivaikutelmiin, joita ihmiset sinusta tekevät.

Joskus käy niin, että saatamme tahattomasti antaa omalla käyttäytymisellämme toisille viestin, että emme ole kiinnostuneita heistä tai haluaisimme olla mieluummin rauhassa. Tällöin muut eivät lähesty meitä, ja vuorovaikutus jää vähäiseksi.

Asioita, joihin voit kiinnittää huomiota:

  • Muistanko esitellä itseni uusille ihmisille?
  • Vastaanko minulle esitettyihin tervehdyksiin ja kysymyksiin?
  • Kuuntelenko muita keskustelijoita, annanko heille puheenvuoron?
  • Katsonko keskustelukumppania silmiin, kun puhun hänelle?
  • Tuonko omia mielipiteitäni esille keskustelussa?
  • Muistanko sanoa sanat kiitos, anteeksi, ole hyvä?
  • Osaanko ilmaista rajani, ja sanoa ei?

Voit myös miettiä, kuinka oma fiiliksesi vaikuttaa kanssakäymiseen muiden kanssa. Kun itsellä on huono fiilis, saatamme tulkita, että toiset käyttäytyvät meitä kohtaan välttelevästi tai töykeästi, vaikka niin ei oikeasti olisikaan. Tai saatamme itse viestiä kiukkuisena jostakin asiasta, mitä myöhemmin kadumme.

Aina vuorovaikutustilanteet eivät vaan suju

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa tapahtuu ajoittain mokia ja vastoinkäymisiä. Niiltä ei voi välttyä; ne kuuluvat elämään. Kukaan ei aina toimi sujuvasti, löydä oikeita sanoja tai hallitse tunteitaan kaikissa tilanteissa.

Eteenpäin tilanteista pääset kannustamalla itseäsi. Olet myös kartuttanut tärkeitä vuorovaikutuskokemuksia. Lohdullista on myös se, että toiset eivät muista niin paljon kuin luulet.

Vuorovaikutukseen kuuluvat myös ristiriidat. Onneksi meillä on mahdollisuuksia palata tilanteisiin jälkeenpäin. Jos jonkun sanominen jäi mietityttämään, voimme kysyä selvennystä. Joskus kyse on ollut väärinkäsityksestä. Kannattaa uskaltaa selvittää ristiriitatilanteet, jotta ikävät kokemukset eivät jää painamaan mieltä.

Älä myöskään lannistu töykeästä käytöksestä. Ihmisten suhtautuminen sinuun ei välttämättä johdu lainkaan sinusta. Voi olla, että henkilöllä itsellään on huolia ja murheita, jolloin hän saattaa käyttäytyä töykeästi eikä vaikuta kiinnostuneelta.

Kukaan ei aina toimi sujuvasti vuorovaikutustilanteissa – jokaisella on mahdollisuus oppia.

Lue lisää

Nyyti ry

Ulkopuoliset lähteet